Merikemi
Merikemin tilastoalue (61) koostuu Merikemin (611), Kemijokisuun (612), Ajoskrunnin (613) ja Perämeren kansallispuiston (614) alueista.
Merikemin pienalue koostuu Kemin edustan saarista, jotka ovat ahkerassa vapaa-ajan käytössä. Suurin saari on metsäinen Selkäsaari, joka on myös yksi merkittävimmistä kemiläisten virkistysalueista. Saareen kulkee talvisin hiihtolatu. Muita alueen saaria ovat Lehtikrunni, Täikkö, Kuukka, Kuivanuoronkrunni, Ruutinkari, Välikari ja Kojukallio.
Kemijokisuun alue on Kemijoen suistoaluetta ja sisältää runsaasti pienehköjä ja matalia saaria. Osassa suurimmista saarista on loma-asutusta ja täältä löytyvät Kemin saaristossa asuvat ainoat “saaristolaiset”. Huomattava osa alueen saarista on Naturaan kuuluvia. Jokisuun saaria ovat muun muassa Hietaliete, Pasko, Martinkari, Iso-Räiskö, Valkeakari ja Rajakari.
Ajoskrunnin pienalue sijoittuu Ajoksen edustan merialueen etelä- ja itäpuolelle. Alueen kautta kulkee laivaväylä Ajoksen syväsatamaan. Alueelle on rakennettu merialueella toimivia tuulivoimaloita. Ajoksen itäpuolella on vain muutamia pienehköjä saaria. Suurin saari on Ajoskrunni, joka kieltolain aikana oli merkittävä salakuljettajien tukikohta.
Perämeren kansallispuisto sijaitsee Pohjanlahden perukassa Perämerellä. Vuonna 1991 perustettu luonnonsuojelualue koostuu Kemin ja Tornion ulko-saarista. Kansallispuiston maa-ala on 2,5 neliökilometriä, josta Kemin puolella 1,3 neliökilometriä . Suojelualueeseen liitettiin myöhemmin Möylyn hylkeiden suojelualue. Alueen saaria ovat muun muassa Keminkiikari, Pitkäletto, Iso-Huituri, Maa- ja Selkäsarvi, jossa sijaitsee suojavenesatama. Aluetta hallinnoi Metsähallitus.