Sauvosaari | Kemi

Sauvosaaren suuralue jakaantuu Sauvosaaren, Peurasaaren ja Karjalahden tilastoalueisiin.

Sauvosaaren tilastoalue (11) muodostaa kaupungin ja osin myös seutukunnan hallinnollisen ja kaupallisen keskuksen. Se jakaantuu edelleen kolmeen pienalueeseen: Sauvosaari (111), Asema (112) ja Meripuisto (113).

Sauvosaaren pienalue on kerrostaloaluetta, jolla asuu pääosa Sauvosaaren väestöstä. Kerrostalojen lisäksi siellä on saneerattuja ja uusia puutalokortteleita. Alueelle sijoittuu myös kaupallisia ja julkisia palveluja. Tulevaisuudessa ranta-alueita hyödynnetään asumiseen ja palveluihin. Alueella sijaitsee LumiLinnan ympärivuotinen SnowExperience365 elämystila ja sinne rakennetaan vuosittain myös perinteinen Kemin Lumilinna. Alueella on myös lokakuussa 2021 valmistunut Suomen suurin hirrestä valmistettu Pajarinrannan päiväkoti.

Aseman pienalue on Kemin liike-, hallinto- ja liikennekeskus. Alueella sijaitsevat Täikönalueen-Valtakadun kauppakeskukset, linja-auto- ja rautatieasemat, kaupungin ja valtion virastotalot sekä hotelleja. Osa Valtakatua ja Täikön liikennealuetta on rakennettu kävelykaduksi. Täikön alueella Jope Ruonansuun puistossa sijaitsee vuonna 2021 valmistunut skeittiparkki.

Meripuiston pienalueella on suurin osa keskustan julkisista palveluista. Alueella sijaitsevat Kemin kulttuurikeskus, Länsi-Pohjan keskussairaala, seurakuntakeskus, oppilaitoksia ja kouluja sekä sisäsataman virkistys- ja matkailupalvelualue vierasvenesatamineen.

Konsertti Meripuiston laululavalla 2020. Kuva: Pentti Korpela

Sauvosaaren tilastoalueen tietoja: (klikkaamalla kuvaa näet sen suurempana) Lähde: Tilastokeskus

Salli markkinointievästeet nähdäksesi sisällön

Alueen palvelut löytyy tästä linkistä

Alueen vapaat tontit löytyy tästä linkistä

111	Sauvosaari	2568
112	Asema	360
113	Meripuisto	423
11	Yhteensä	3351

Lähde: Tilastokeskus

Ikäryhmä	Asukasmäärä	%
0-17	361	10,8
18-64	1679	50,1
65 +	1311	39,1

Lähde: Tilastokeskus

Kemin keskiaikainen asutus muodostui Kemijokisuun alueelle, joka kuuluu nykyiseen Keminmaan kuntaan. Maankohoamisen vuoksi uutta ja parempaa satamapaikkaa etsittiin jo 1700-luvun puolivälissä, mutta vasta vuosisata myöhemmin kaupunkipaikaksi päätettiin valita Sauvosaarenniemi, jonka omistivat Sauvosaaren ja Täikön talot.

Sauvosaaren luona oli hyvä satama- ja kaupunkipaikka: alue oli lähellä jokea ja maantietä ja lisäksi saaren takana oli laajoja maa-alueita, jotka mahdollistaisivat kaupungin kasvun. Lääninarkkitehti Ludvig Lindqvist toteutti ensimmäiset paalutustyöt jo 1856 ja suunnitteli tulevalle uudelle kaupungille selkeän ruutukaavan, jossa kiinnitettiin erityistä huomiota paloturvallisuuteen.

Keisarillinen vahvistus kaavalle ja kaupungin perustamisasiakirjalle saatiin vasta vuonna 1869. Vuoden 1869 kaava määrittää edelleen Sauvosaaren kaupunkirakennetta, katuverkostoa ja korttelijakoa.

Kemissä 1920-luku oli voimakkaan kehityksen aikaa. Kaupunkiin tuli niin paljon uusia asukkaita, että asuntopula pakotti rakentamaan Sauvosaaren vielä vapaina olleet tontit.

Sauvosaarenniemi oli kokonaisuudessaan kaavoitettu ja silloisten normien mukaan rakennettu noin vuoteen 1930 mennessä. Kemin kaupungin nykyinen alue muodostui vuonna 1931 laajojen alueliitosten myötä. Kemin asukasmäärä oli vuonna 1930 noin 3200 henkeä ja liitoksen myötä kaupungin väkiluku kuusinkertaistui.