Varautuminen
Varautuminen vakaviin häiriötilanteisiin ja väestönsuojeluun
Suomalainen tietoyhteiskunta on hyvin häiriöherkkä ja haavoittuva. Yhteiskuntamme haavoittuvuuden johdosta meidän kaikkien tulee varautua moninaisiin vakaviin häiriötilanteisiin ja jopa poikkeusoloihin, jotka äärimmillään voivat ilmetä aseellisena selkkauksena. Varautuminen häiriöiden aiheuttamiin ongelmiin tehdään ennakolta, jotta kriisitilanteessa voimme toimia mahdollisimman tehokkaasti ihmisten, omaisuuden ja toimintojen suojaamiseksi kaikilta niitä uhkaavilta vaaroilta.
Mikäli varautumista vakaviin häiriötilanteisiin ja väestönsuojeluun ilmenee, viranomaiset tiedottavat hyvissä ajoin asiasta.
Väestön varoittaminen
Väestöä voidaan varoittaa vaaran uhatessa monin keinoin. Varoittamisen keinoja ovat muun muassa:
- Yleisradion ja paikallisradioiden välittämät vaaratiedotteet
- Televisiokanavien välittämät vaaratiedotteet ja teksti-TV:n sivu 112
- Viranomaisen verkkosivut ja tiedotteet
- Väestöhälyttimillä annettavat äänimerkit ulkona liikkuvalle väestölle
- Yleinen vaaramerkki on yhden minuutin pituinen nouseva äänimerkki (7 sekuntia) ja laskeva äänimerkki (7 sekuntia) tai kuuluttamalla annettu varoitus.
- Vaara ohi -merkki on minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se ilmoittaa, että uhka tai vaara on ohi.
Väestöhälyttimillä tehdään 7 sekunnin mittainen koesoitto joka kuun ensimmäisenä arkimaanantaina kello 12. Koesoitto ei aiheuta toimenpiteitä kuulijoille. Kuuluvuutta kysellään säännöllisesti kaupunkilaisilta.
Erheellisesti väestöhälyttimellä annetusta äänimerkistä ei tiedoteta vaaratiedotteella. Teknisestä viasta tai muusta syystä väestön varoitusjärjestelmällä soitetun erheellisen äänimerkin jälkeen pelastusviranomainen tiedottaa erheellisestä äänimerkistä mahdollisimman pikaisesti alueen väestölle pelastustoimen mediatiedotteella.
Jos kuulet yleisen vaaramerkin – toimi näin
- siirry sisälle
- sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmanvaihto
- avaa radio ja odota rauhallisesti ohjeita
- vältä tarpeetonta soittoa 112 numeroon ettei linja ruuhkaannu
- pysy sisällä
- älä poistu alueelta, ettet joudu matkalla vaaraan
- tiedota vaarasta myös muita lähiseudun asukkaita
Mikäli tilanne vaatii suojautumista kaasulta selvitä etukäteen huoltohenkilöstön kanssa, kuinka rakennuksen koneellinen ilmanvaihto hätätilanteessa pysäytetään ja kuka sen tekee. Ilmanvaihtolaitteiston hätäpysäytyskytkin on syytä merkitä selvästi. Kytkimen pitäisi sijaita sellaisessa paikassa, että asukas voi tulipalon tai vaarallisen aineen aiheuttamassa hätätilanteessa pysäyttää ilmanvaihdon.
Omatoiminen varautuminen
Omatoiminen varautuminen on osa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Jokaisen tulee varautua itse erilaisiin häiriötilanteisiin, kuten sähkö- ja tietoliikennekatkoihin. Ihmisten omatoiminen varautuminen helpottaa viranomaisten työtä kriisin sattuessa, koska voimavarat eivät riitä kaikissa häiriötilanteissa kaikkiin avuntarvekohteisiin ja resursseja joudutaan silloin priorisoimaan eniten avun tarpeessa oleviin kohteisiin.
Yksityisen henkilön kohdalla varautumista säätelee pelastuslaki. Pelastuslain mukainen omatoiminen varautuminen täydentää valmiuslain velvoitteita. Pelastuslain mukaan rakennuksen omistaja ja haltija on velvollinen ehkäisemään vaaratilanteiden syntymistä, varautumaan henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa ja varautumaan sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät.
Päivittäisiin ja poikkeuksellisiinkin vaaratilanteisiin varautuminen on luonnollista aloittaa jokaisen omista tiedoista ja taidoista sekä asuin- ja työympäristön turvallisuusjärjestelyistä.
Katsasta kaappiesi sisältö ja arvioi, montako päivää taloutesi selviää ilman kauppareissua. Yllättävien tilanteiden varalle on hyvä olla etukäteen mietitty toimintasuunnitelma. Kotivara tarkoittaa kykyä toimia poikkeustilanteessa. Kotivara on yhtä lailla yksinasuvan kuin perheen suunnitelma siitä, miten toimia esimerkiksi sairastumisen, onnettomuuden tai luonnonoikun sattuessa. Oman kotitalouden lisäksi myös yhteiskunta voi haavoittua hetkellisesti ja siten vaikuttaa arkeen.
Kotivaralla tarkoitetaan ensisijaisesti ruokaa ja juotavaa, mutta myös muita päivittäistarvikkeita, kuten lääkkeitä, vessapaperia, lamppuja. Kotivara ei tarkoita erillistä elintarvikkeiden hätävarastoa, vaan tuotteita käytetään koko ajan ”parasta ennen” -muistisäännön mukaisesti. Idea on koota normaalia kulutusta suurempi mieleinen kotivara tuotteista ja tarvikkeista, joita käytetään muutenkin.
Jos vedenjakelu keskeytyy tai vesijohtovesi saastuu, viranomaiset perustavat vedenjakelupisteitä tilanteen niin salliessa. Kotoa on hyvä löytyä kannellisia astioita veden säilyttämistä ja kuljettamista varten ja uhkatilanteen mukaan jo ennalta varastoiden. Astioiksi soveltuvat esimerkiksi puhtaat kannelliset ämpärit tai muoviset mehukanisterit tai kaupoista saatavat tähän tarkoitukseen tehdyt vesisäiliöt.
Kotivara on myös tietojen ja taitojen hankkimista, opettelemista ja ylläpitämistä. Varautuminen erilaisiin häiriötilanteisiin on hyvää kansalaistaitoa, esimerkiksi alkusammutus- ja ensiaputaidot ovat hyödyllisiä taitoja jokaiselle.
Viime vuosina poikkeukselliset sääolot ovat aiheuttaneet haasteellisia tilanteita niin yksityishenkilöille kuin viranomaisillekin. Kova tuuli, tulvivat vedet tai äärimmäiset liikenneolosuhteet ovat koetelleet ihmisten kykyä selviytyä arjen askareista. Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti radikaalilla tavalla uhkakuvia ja varautumistarpeita.
Valmiuslaki edellyttää viranomaisilta varautumista edellä kerrotun kaltaisiin tilanteisiin. Varautumisella tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään turvaamaan yhteiskunnan ja yksilöiden toimintakyky kaikissa tilanteissa. Varautumisella pyritään ehkäisemään vaaratilanteita, huomioimaan normaaliolojen häiriötilanteet ja valmistelemaan toimenpiteet poikkeusolojen varalta.
Todennäköisin häiriötilanne, joka kuntalaisen arkea merkittävällä tavalla vaikeuttaa, on laajamittainen ja pitkäkestoinen sähkökatko. Sähkönpuute tekee arjen yksinkertaisista asioista hyvin haasteellisia tai lähes mahdottomia.
Kemin kaupunki ei tiiviin kaupunkimaisen rakenteen ansiosta kuitenkaan ole kovin herkkä luonnonilmiöiden aiheuttamille sähköverkon vaurioille. Suurin osa Kemin Energian sähköverkosta on jo tänä päivänä maakaapeloitu, joten se on kohtuullisen hyvin turvassa äärimmäisiltä sääilmiöiltä ja niiden vaikutuksilta.
Jokaisen kuntalaisen tulisi hetkeksi pysähtyä miettimään kuinka omaa varautumistaan sähkökatkoihin voi parantaa jo varsin pienillä toimilla. Kotona olisi hyvä olla varastoituna esim. välttämättömiä ruokatarvikkeita, lääkkeitä, polttoaineita, pattereita, käteistä rahaa muutaman päivän tarpeeseen, sillä sähkökatkon sattuessa sähköisistä tietojärjestelmistä riippuvaiset kaupat ja huoltoasemat eivät kykene myymään tuotteitaan ja ne sulkevat ovensa lähes välittömästi sähkönsaannin katkettua.
Pelastustoimen sivuilla on runsaasti ohjeita monenlaiseen varautumiseen, lue lisää tästä linkistä.
Tutustu etukäteen omatoimiseen varautumiseen myös 72 tuntia -sivustolla.
Väestönsuojelu
Väestönsuojelulla tarkoitetaan sellaisten humanitaaristen tehtävien suorittamista, joiden tarkoituksena on siviiliväestön suojelu vihollisuuksien ja onnettomuuksien vaaroja vastaan, väestön auttaminen selviytymään vihollisuuksien ja onnettomuuksien välittömiltä vaikutuksilta sekä välttämättömien edellytysten luominen eloonjäämiselle.
Suomen viranomaiset ovat varautuneet väestön suojelemiseen kattavasti, ja maailmantilannetta ja sen kehitystä seurataan jatkuvasti. Viranomaiset myös harjoittelevat väestönsuojelua vuosittain. Suomi on hyvin varautunut.
Varautuminen vakaviin häiriötilanteisiin sekä väestönsuojeluun tehdään yhdessä ja sen vastuut jakautuvat kansalaisille, kiinteistöjen omistajille, yrityksille ja laitoksille sekä valtion ja kunnan viranomaisille.
Nykyaikainen väestönsuoja antaa käyttökuntoon laitettuna suojaa asevaikutuksilta, rakennussortumilta, ionisoivalta säteilyltä ja myrkyllisiltä aineilta. Oman väestönsuojan sijainti- tai olemassaolotieto löytyy isännöitsijältä tai taloyhtiön hallitukselta.
Viranomaiset tiedottavat hyvissä ajoin mikäli tulee tarvetta ottaa väestönsuoja käyttöön. Kiinteistökohtaiset väestönsuojat eli talosuojat ovat Kemissä suojautumisen perusta. Kiinteistön pelastussuunnitelmassa tulee olla kerrottu, missä kiinteistön väestönsuoja sijaitsee tai mihin yhteiseen väestönsuojaan kiinteistö on liittynyt. Tarvittaessa asiaa voi selvittää rakennuslupa-asiakirjoista tai tiedustella palotarkastajalta. Omakotitaloalueilla ja maaseudulla ei väestönsuojia yleensä ole.
Rakennuksessa sijaitsevan väestönsuojan kunto ja käyttövalmius ovat rakennuksen omistajan tai haltijan vastuulla. Suojan omistaja huolehtii siitä, että suoja laitteineen pysyy kunnossa ja että siellä on kunnon ylläpitämistä ja hätätilanteita varten tarpeelliset työkalut ja välineistöt.
Jos väestönsuojaa käytetään muuhun tarkoitukseen, se on voitava kunnostaa väestönsuojakäyttöön 72 tunnissa. Väestönsuojeluvälineet ja väestönsuojalaitteet on voitava ottaa käyttöön saman ajan kuluessa.
Pelastuslain mukaan väestönsuoja on rakennettava rakennustyön yhteydessä rakennuttajan kustannuksella rakennukseen, jonka kerrosala on vähintään 1 200 neliötä ja jossa asutaan tai työskennellään pysyvästi. Teollisuusrakentamisessa kerrosalan raja on 1 500 neliötä.
Kemissä ei ole yleisiä kaikille avoimia väestönsuojia, kaupungista löytyy kuitenkin yli 20 000 paikkaa väestönsuojissa. Helpoiten oman väestönsuojan löytävät kerrostaloissa asuvat. Oman kiinteistökohtaisen väestönsuojan tiedot löytyvät kiinteistön pelastussuunnitelmasta. Pelastuslaki edellyttää, että kiinteistössä on väestönsuojan käyttöönottoon perehtynyt henkilö. Väestönsuojan käyttöönottoon tulisi olla suunnitelma esimerkiksi osana pelastussuunnitelmaa. Väestönsuojan kunnossapidosta vastaa kiinteistön omistaja. Väestönsuojan laitteet tulee tarkastaa ja huoltaa vähintään 10 vuoden välein.
Rakennuksessa sijaitsevan väestönsuojan kunto ja käyttövalmius ovat rakennuksen omistajan tai haltijan vastuulla. Suojan omistaja huolehtii siitä, että suoja laitteineen pysyy kunnossa ja että siellä on kunnon ylläpitämistä ja hätätilanteita varten tarpeelliset työkalut ja välineistöt.Jos väestönsuojaa käytetään muuhun tarkoitukseen, se on voitava kunnostaa väestönsuojakäyttöön 72 tunnissa. Väestönsuojeluvälineet ja väestönsuojalaitteet on voitava ottaa käyttöön saman ajan kuluessa.
Taloyhtiöiden kokouksissa on aika ajoin syytä ottaa asialistalle pelastussuunnitelmien päivittäminen, vastuuhenkilön nimeäminen ja kouluttaminen sekä väestösuojien varustuksen tarkastaminen.
Omakotiasujilla ja pienissä taloyhtiöissä asuvien tulee suojausta vaativan tilanteen tullessa tulee mennä sisälle, sulkea ovet, ikkunat ja ilmanvaihto sekä avata radio ja kuunnella viranomaisten ohjeita. Käytännössä ja useissa tilanteissa tämä on riittävää.
Ylimääräisiä väestönsuojiasuojia löytyy muun muassa kouluista, liikerakennuksista ja työpaikoilta. Pelastusviranomainen osoittaa uhka-analyysin perusteella kuntalaisille suojautumispaikat väestönsuojista tai vaihtoehtoisesti suorittaa evakuointeja uhkatilanteen mukaan. Pelastuslaitos voi myös tarvittaessa määrätä erilaisia tarpeisiin soveltuvia tiloja käytettäväksi suojatiloina kriisitilanteessa.
Omaa varautumista ja suojautumista voi suunnitella jo etukäteen varautumalla rakentamaan tilapäissuojan. Tilapäissuojiksi soveltuvia tiloja ovat esim. maanalaiset huoneet, kellarit ja muut sopivat tilat. Tilojen käyttöä vaikeuttavat ulkoseinien ovet ja aukot, jotka on suojarakenteilla peitettävä. Hyviä suojarakenteita, suuren massansa vuoksi, ovat esim. hiekkasäkit ja muurauksella tehtävät rakenteet.
Evakuoinnilla tarkoitetaan viranomaisten johdolla tapahtuvaa väestön tai sen osan siirtämistä pois vaaran uhkaamalta alueelta ja sijoittamista turvalliselle alueelle sekä väestön elinedellytysten ja yhteiskunnan tärkeiden toimintojen turvaamista. Suppeimmillaan evakuointi voi koskea esimerkiksi yhden talon asukkaiden ja laajimmillaan useiden kuntien tai vielä laajempien alueiden koko väestön siirtämistä pois vaaran uhkaamalta alueelta ja sijoittamista turvalliselle alueelle. Evakuoinnit suunnitellaan sekä normaali- että poikkeusoloja varten.
Ihmisten vapaaehtoista siirtymistä ei lueta evakuointikäsitteen piiriin. Sen sijaan viranomaisten kehotuksesta tapahtuva omatoiminen siirtyminen kuuluu evakuointiin.
Evakuoinnit eivät ole ensisijainen suojaamiskeino, vaan väestönsuojelun suunnittelussa lähtökohtana on väestön pysyminen vakinaisilla asuinsijoillaan ja vaarassa olevien suojaaminen ensisijassa väestönsuojiin. Evakuointi on paikalla suojautumista täydentävä ja eräissä tilanteissa vaihtoehtoinen menetelmä.
Evakuointi normaalioloissa (onnettomuusevakuointi)
Normaalioloissa voidaan joutua suorittamaan onnettomuusevakuointi. Tällöin varaudutaan viranomaisen päätöksen perusteella tulipalon, muun onnettomuuden tai muutoin evakuointia vaativan tilanteen vuoksi evakuoimaan rajoitettu määrä henkilöitä pois heidän vakituisista asuin- ja oleskelupaikoistaan. Evakuointi tapahtuu yleensä kunnan sisällä tukeutuen kunnan organisaatioihin.
Evakuointi väestönsuojelutilanteissa
Joskus voidaan joutua suorittamaan laajamittainen evakuointi, jolloin evakuoidaan koko kaupungin väestö tai väestöä useista kaupunginosista. Tällainen laajamittainen evakuointi voi tulla kyseeseen alueeseen kohdistuvan sotilaallisen voiman käytön tai sillä uhkaamisen seurauksena ja päätöksen kyseisestä evakuoinnista tekee valtioneuvosto. Puolustustilan voimassa ollessa evakuointipäätöksen voi tehdä myös aluevastuussa oleva sotilasviranomainen.
Evakuointeja toimeenpantaessa perustetaan alueellisia evakuointien kokoontumispaikkoja kyytiä tarvitseville ja niiden sijainnista tiedotetaan tarvittaessa viestimien välityksellä.
Poikkeusolot
Poikkeusolot määritellään valmiuslaissa (2011/1552) . Poikkeusoloja lain 3 § mukaan ovat:
- Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila;
- Suomeen kohdistuva huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka, jonka vaikutusten torjuminen vaatii tämän lain mukaisten toimivaltuuksien välitöntä käyttöön ottamista;
- Väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat;
- erityisen vakava suuronnettomuus ja sen välitön jälkitila; sekä
- vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti.
Poikkeusolot astuvat voimaan, kun Tasavallan Presidentti yhdessä Valtioneuvoston kanssa toteaa maassa vallitsevan poikkeusolot.
Informaatiovaikuttaminen
Avoin keskustelu, erilaiset mielipiteet ja vaikuttamispyrkimykset kuuluvat demokratiaan. Mutta entä jos tähän keskusteluun syötetään valheita? Mitä jos joku vääristelee faktoja, käyttää valeasiantuntijoita tai argumentoi tahallisesti harhaanjohtavasti? Tällainen viestinnän tarkoitus on vahingoittaa yhteiskuntaa ja/tai haitata demokratian toimintaa. Faktoihin perustuvan argumentoinnin, lähdekritiikin ja sananvapauden periaatteiden tarkoituksena on suojata demokraattista yhteiskuntaamme ja edistää keskustelua.
Informaatiovaikuttaminen on toimintaa, jolla pyritään järjestelmällisesti vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, ihmisten käyttäytymiseen ja päätöksentekijöihin sekä sitä kautta yhteiskunnan toimintakykyyn. Vaikuttamisen keinoja ovat esimerkiksi väärien tai harhaanjohtavien tietojen levittäminen ja painostaminen sekä sinänsä oikean tiedon tarkoitushakuinen käyttö. Kyse on strategisesta toiminnasta, jonka tavoitteena on saada kohde tekemään itselleen haitallisia päätöksiä ja toimimaan omaa etuaan vastaan. Tämän määritelmän mukaan informaatiovaikuttaminen on haitallista viestintää, jonka takana voivat olla valtiollinen toimija, ei-valtiollinen toimija, joka voi toimia myös tietoisesti tai tiedostamattaan jonkun valtion lukuun, yksilöt, erilaiset organisaatiot, järjestöt tai yhteenliittymät, mutta myös muut toimijat.
Informaatiovaikuttamisella voidaan pyrkiä lietsomaan epäluottamusta sekä väestön keskuudessa että väestön ja viranomaisten välille. Informaatiovaikuttamisella tuetaan omaa agendaa hyödyntämällä yhteiskunnassa tai vaikuttamisen kohteena olevassa tahossa havaittuja haavoittuvuuksia, heikkouksia ja ristiriitaisuuksia. Tavoitteena voi olla hajaannuksen lisääminen tai pyrkimys saada kohde tekemään itsensä kannalta huonoja päätöksiä ilman, että kohde välttämättä tiedostaa sitä. Informaatiovaikuttamista voidaan tehdä yksittäisinä toimenpiteinä tai osana laajempaa vaikuttamiskampanjaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa hyödynnetään laajasti erilaisia viestinnällisiä tai muunlaisia tekniikoita. Yhteiskuntaan voidaan vaikuttaa vihamielisesti monin eri tavoin diplomaattisista ja taloudellisista keinoista aina aseelliseen voimankäyttöön.
Informaatiovaikuttaminen voi olla osa hybridivaikuttamista. Sanakirjamääritelmässä hybridivaikuttamista on ”poliittisesti motivoitunut suunnitelmallinen toiminta, jolla pyritään saavuttamaan omat tavoitteet erilaisia, toisiaan täydentäviä keinoja käyttäen ja kohteen heikkouksia hyödyntäen”. ”Hybridivaikuttamista tehdään esimerkiksi informaatio-, kyber-, fyysisten ja taloudellisten operaatioiden avulla hyödyntäen avoimen ja keskinäisriippuvaisen yhteiskunnan erilaisia ominaisuuksia. Hybridivaikuttamisen takana voi olla joko valtiollinen tai ei-valtiollinen toimija.”6 Hybridiuhkissa pahantahtoinen toimija hyödyntää perinteisiä vastuualuerajoja leikkaavia uhkatekijöitä ja eri vaikutusmekanismien yhdistelmiä .
Informaatiovaikuttaminen on toimintaa, jossa informaatiota tuottamalla, muokkaamalla tai sen saatavuutta rajoittamalla muutetaan kohteen käsityksiä tai toimintaa.
Vääristely voi siis tarkoittaa:
- väärän tiedon lisäksi
- tiedon kanaviin vaikuttamista tai
- ymmärtämisen harhauttamista.
Informaatiovaikuttamiseen kuuluviksi osiksi voidaan ymmärtää laaja kirjo tavoitteita, tavoitteiden ajajia, käytännön toimijoita, toimintatapoja ja -mekanismeja sekä vaikuttamisen kohteita. Informaatiovaikuttamisen kohteista ensimmäisiä ovat yhteiskuntaa yhdessä pitävät sidokset, päätöksentekijöihin kohdistuvan luottamuksen rapauttaminen sekä yhteiskunnan toimivuus ja sen perusarvot, kuten demokratia, oikeusturva ja ihmisoikeudet. Käytännön keinoja ovat muun muassa päätöksenteon vaikeuttaminen informaatiohälyllä, päättäjien leimaaminen kyvyttömiksi tai yhteiskunnallisten tilanteiden kärjistäminen.
- Mihin tieto tai väite perustuu?
- Kertooko tiedon julkaisija suoraan, mistä tieto on peräisin?
- Onko lähteitä siteerattu oikein?
- Vastaako otsikko sisältöä? Otsikot voivat johtaa harhaan eikä varsinainen uutinen vastaa otsikkoa. Lue huolella myös uutinen, älä pelkkää otsikkoa.
- Mitä tiedät tiedon julkaisijasta? Jos uusi, kuohuttava tieto on vain yhdellä sosiaalisen median tilillä tai tuntemattomalla verkkosivulla, viritä hälytyskellot soimaan. Tarkista, onko jokin tuntemasi, luotettava uutisväline julkaissut aiheesta jotakin. Luotettavat mediat ovat Suomessa sitoutuneet Journalistin ohjeisiin.
- Onko medialähde luotettava ja yleisesti tunnettu? Monilla ääriliikkeillä on omia mediakanavia.
- Onko kyseessä fakta vai mielipide? Joskus mielipiteitä yritetään esittää faktoina.
- Kuka tästä hyötyy? Mieti, levittääkö väitteitä taho, joka voi hyötyä niistä poliittisesti tai kaupallisesti.
- Ovatko uutisen kuvat aitoja? Ovatko jutun kuvat jostain toisesta yhteydestä?
- Aiheutatko turhaa paniikkia tai hämmennystä, jos jaat tämän eteenpäin? Tutkimusten mukaan ihmiset luottavat herkästi omien läheistensä jakamiin linkkeihin sosiaalisessa mediassa.
- Älä jaa tietoa ja johdata muita harhaan, jos et ole varma asiasta.
Ylen artikkeli: Valheenpaljastaja
Ylen artikkeli: Tunnista luotettava uutinen