Kemiläinen henkeen ja vereen

Olen kirjoittanut blogia ennenkin, aloitin 2013, mutta enpä tainnut siellä koskaan kunnolla esitellä itseäni, ainakaan alussa. Olen ahkera somen päivittäjä, ainakin Instagramin puolella ja innokas blogin kirjoittaja (aina välillä), mutta itsensä esittely on aina haastavaa, mitä kertoisin?

Olen siis 21-vuotias opiskelija Kemistä. Aikaisemmin opiskelin Kemissä lähihoitaja-alaa, mutta vaihdoin Tornioon media-alalle vuonna 2017. Täällä Kemissä olen koko pienen ikäni asunut äidin ja isän kanssa, nykyään avopuolison, koiran ja kääpiökanin kanssa. Kemi on ollut suhteellisen rauhallinen asua, täällä on hyviä ulkoilumahdollisuuksia ja koko suku on vain muutaman kadun päässä, siksi ehkä vanhempani päättivät jäädä tänne.

Rakastan lumen ääntä

Rakastan talvea, vaikka silloin onkin ihan jäätävän kylmä. Aloitin pienenä hiihdon, jota harrastin ehkä kahdeksan vuotta, muutama hassu mitali sieltä joskus tuli ja pronssipokaali. Silloin kävin hiihtämässä paljon mummon kanssa, mummo oli myös se joka vei minut hiihtotunneille joka kerta. Talvisaikaan saatan herätä aikaisin hakea kupin kahvia ja istua parvekkeella saunatakki päällä ja korviin asti ulottuvat villasukat jalassa ja vain kuunnella. Ei mitään, talvella on niin hiljaista, ettei kuule mitään ääniä, autojakaan ei kuule, kun lumi peittää kaikki äänet. Rakastan sitä. Talvella tykkään myös kävellä, pidän siitä äänestä, joka kuuluu kun lumi narskuu kenkien alla, talvi on jotenkin lumoavaa aikaa. Jostain syystä olen aina rakastanut lumen ääntä, sitä on vaikea selittää, mutta talvella kävellessä lumi narskuu kenkien alla, joka luo sen hauskan äänen. Muuten täysin hiljaista, ainoa ääni on se lumen narskuminen, siitä tulee rauhallinen olo. Sekä koko kaupunki vaihtaa väriä talvella. Ja jänikset myös.

Mistä en sitten pidä, no ehkä metsästämisestä. Tai siis en itse siihen pystyisi, tunnen liikaa empatiaa eläimiä kohtaan, niin minusta ei olisi siihen. En ole metsästystä vastaan, se on välttämätöntä, mutta itse ehkä metsällä ampuisin sieniä, siinä kun muut vaikka hirven. Marjassa tykkään käydä, niin lähellä metsästystä olen käynyt, kuin mustikoiden saalistaminen. Todella paljon mummon ja papan kanssa kävin mustikassa, sitten välillä kaverin kanssa. Koska mustikkapiirakka on parasta! Kaikista lempparein! 

Tykkään, en tykkää…

En ole missään muussa kaupungissa asunut, tai viettänyt edes viikonloppua pidempää aikaa, joten en osaisi vertailla Kemin kaupunkia muihin kaupunkeihin. Mutta jos jotain keksisin, en pidä tuulesta. En pidä siitä, kuinka ihanana kesäiltana, shortsit päällä, hiukset hyvin ja ihanan voimakas ja raikas tuuli palelluttaa minut keskellä heinäkuuta. Sekä kevät ei ole lempivuodenaikani, kun lumi sulaa ja alkaa ne inhottavat loskakelit, mutta sitä nyt on kaikkialla Suomessa, ei sitä pääse pakoon. Syksy ja talvi, niistä pidän eniten. Mutta muuten tykkään tästä kaupungista, täällä on rauhallista.

Kemissä pidän siitä, että kaikki on kuitenkin lähellä, kaikki tarvittava on keskustassa ja sitten vähän syrjemmillä alueilla on kuitenkin lähikaupat. Lisäksi tästä pääsee hyvin pyörätietä pitkin Kiikelin poluille ja paistamaan makkaraa. Se lukeutuu myös lempiasioihini, nuotiolla istuminen ja makkaran paistaminen. Eniten olemme tykänneet käydä Kuivanuorossa grillikodassa ja Kiikelissä kesäisin. Kyllä nuori opiskelija myös viettää aikaa Kemissä iltaisinkin, suurimmaksi osaksi ajellen kavereiden kanssa pitkin Kemin kaupunkia ja kesällä pyöräillen. 

Kyllä minulle on todettu, että jos oman alan töitä haluan, etelässä on paremmat mahdollisuudet. Tällä hetkellä opiskelen ja teen ohella töitä FC Kemille. Mutta jonain päivänä haluan hakea ammattikorkeakouluun ja lukea journalismia tai graafista suunnittelua. Niitä ei ikävä kyllä Kemissä ole, saisi olla minun mielestäni. Mutta onneksi tästä on lyhyt matka Ouluun sekä nykyiseen opiskelupaikkaani Tornioon ja siitä vielä rajan yli. Eli tässä on kuitenkin kaikki lähellä, jopa kaupungitkin, missä tulee paljon käytyä.

Minä olen myös ihminen joka rakastaa juhlapyhiä. Kavereiden ja perheen lisäksi, juhlapyhissä rakastan sitä, että saa koristella oikein sydämensä kyllyydestä! Varsinkin halloweenina ja jouluna, joihin haluan aina panostaa. Esimerkiksi tänä vuonna pidän halloween-juhlat, johon on selkeä visio, mitä aion tehdä koristeluiden suhteen, hihi!