Heli Veijola
5.3.2021
Kolome kuppia kahavia ja santsikupit
Nuoruudessani ei ollut olemassa energiajuomia. Keltaista jaffaa sai puoli pulloa saunan jälkeen lauantaina. Nuorena opeteltiin juomaan kahvia. Muistoissa on monta monituista kahvikuppia Villikissassa, Mettäsellillä, Savotan Sannilla ja Eteläntien Essolla.
Niin, kahvi liittyy olennaisena osana suomalaiseen elämään ja omassakin elämässä on monta kahvimuistoa. Kahvi on minulle arjen hyvä hetki. Arkirakkautta. Nyt kun ei oikein pääse ottamaan komeita kahvilakahvikuvia, niin keräsin puhelimestani arkisempia ja jaan ne kanssanne.
Työhön liittyvä tärkeä kahvimuisto ensimmäiseksi. Nuorena opettajana ja vastavalmistuneena en itse alkuaikoina tajunnut olevani lopen väsynyt, luulin olon kuuluvan ihan normaalina työelämään. Yhtenä tuollaisena hurlumheipäivänä sattui koulumme rehtori Anneli Kivilinna olemaan sitten koululla. Anneli nimittäin johti kahta koulua, eli Keskuskoulua ja Pajarinrannan erityiskoulua. Hän varmaan jollakin tavalla minun kasvoista näki, että nyt tuo nuori ope kohta piiputtaa, koputti luokan ovelle ja sanoi: Juodaanpa Heli pikkukahavit. Muistan sen pikkukahavin usein haastavina hetkinä, ja aina sen, kuinka sen kahavikupillisen jälkeen menin luokkaan ja olo oli paljon turvallisemman oloinen. Tuntui, että kyllähän tämä tästä. Onko se sellaista suomalaista jäyhyyttä, tarvitaan se syy, että voi antaa tukensa. Kahvihetki.
Kahvin voimalla on tehty suuria asioita, sillä kahvi ja keskusteleminen, vai voisiko peräti sanoa että kahvi ja vaikuttaminen, kuuluvat yhteen. Kahvin voimalla asioista jaksaapi keskustella, päästään yhteiseen ymmärrykseen. Kahvin juomista ei koulussa valitettavasti opeteta, mutta kun koulullamme vietämme Minna Canthin päivää, niin silloin juodaan kuutosten kanssa Canthin salonkikahvit. Samalla pohditaan sitä, kuinka vireällä keskustelukulttuurilla kohdistetaan valokeila niin yhteiskunnan epäkohtiin kuin ilohinkin ja vaikutetaan maailmanmenoon lainsäädäntöön asti. Viime vuonna canthkahvit jäivät koululla juomatta, koska olimme edellisenä päivänä siirtyneet etäopetukseen.
Tänä talvena on ollut huippusäät viikonloppuisin. Usein olemmekin miehen kanssa pakanneet repun jo aamusta ja hipsineet aamukahville aurinkojäälle tai lumisatumetsään. Siinä sitä sitten istutaan kuksa täynnä tuoksuvaa kahvia ja ihmetellään, että kuinka me saadaan ihan vapaasti nauttia näin ihanassa maisemassa tästäkin hetkestä. Kaikesta.
Pikkuisen Ilonan ja Carlan kanssa leikimme kahvihetkeä. Lastenhuoneessa oli ehkä vauhdikkain kahvittelukokemus aikoihin. Vuoden ikäisille ovat jo auenneet kahvihetken oleellisimmat asiat. Kaadetaan suurieleisesti ja se hörppäysääni, se kuuluu kauas.
Sitten vielä jokaiselle lukijalle sydänkahvihetkitehtävä. Jos saisit mahdollisuuden kahvihetkeen kenen tahansa kanssa, niin kenen kanssa kahvittelisit ja missä?