Kuluva viikko historiassa

Noh, joka tapauksessa jotain oli keksittävä. Kalenteria selaillessani ajattelin, että mitähän historian saatossa on näinä päivinä tapahtunut. Hyvin nopealla silmäilyllä huomasin, että huhtikuun puolen välin tietämillä on ollut melko paljon merkittäviä historiallisia tapahtumia ja keskeisten henkilöiden merkkipäiviä. Aiheita olikin yllättäen aika runsaasti ja päätin kasata jokaisen viikonpäivän tapahtumista tällaisen “Tämä viikko historiassa” -kirjoituksen.

Heti jo maanantaina oli mielenkiintoinen vuosipäivä. 12.4. tuli kuluneeksi tasan 60 vuotta siitä, kun Juri Gagarin teki ensimmäisen miehitetyn avaruuslennon. Avaruusalus Vostok 1 kiersi maapallon yhden kerran ja lento kesti kokonaisuudessaan 108 minuuttia. Kemiläisittäin Gagarinin avaruuslento on mielenkiintoinen tapaus, sillä kävihän avaruussankari saman vuoden kesällä Kemissä vierailulla vain kolme kuukautta avaruuslentonsa jälkeen. Vieläköhän on Hotelli Merihovissa tiedossa missä huoneessa avaruussankari Kemin reissullaan yöpyi? Vierailu oli todellinen kansanjuhla. Juhlallisuuksissa oli mukana tuhansia kemiläisiä ja lähipaikkakuntalaisia. Kuvia vierailusta on näkynyt viimepäivinä sosiaalisessa mediassa aika runsaasti.

Samana päivänä tuli myös kuluneeksi 160 vuotta Yhdysvaltain sisällissodan alkamisesta.

Tiistaille löysin Suomen historiasta mielenkiintoisen päivämäärän. Suomen ja Viron käskynhaltija Klaus Fleming kuoli 13. huhtikuuta vuonna 1597. Klaus Flemingin toimista en suoraa ihan paikallishistoriallista esimerkkiä löytänyt. Jonkinlaisella aasinsillalla rautamarskin vaikutuksesta Kemissä voisi ajatella olevan seuraavanlaisella esimerkillä. Flemingin ja suomalaisen aateliston suorittama talonpoikaisväestöön kohdistunut sorto nostatti vastarintaa 1500-luvun lopun Pohjanmaalla. Tilanne kärjistyi lopulta nuijasotana tuntemaksemme talonpoikaiskapinaksi. Nuijasotaa edeltävän Rautalammin kapinan jälkiseurauksena osa kapinointiin osallistuneista pakeni Pohjanmaalta metsiin. Heikki Ylikankaan Nuijasota-kirjan mukaan säilyneiden tietojen perusteella Kemin käräjillä asti olisi tuomittu kapinaan osallistuneita. Klaus Flemingin kuolemasta kuuluisa suomalainen taidemaalari Albert Edelfelt maalasi teoksen, jossa Kaarle Herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista. Tarinan mukaan Kaarle oli todennut: “Jos nyt eläisit, ei pääsi olisi kovin lujassa”.  Tähän Klaus Flemingin leski Ebba Stenbock oli uhmakkaasti vastannut: ”Jos minun autuas herravainajani eläisi, ei Teidän armonne olisi koskaan päässyt tänne asti”.

Samana päivänä vuonna 1204, eli 817 vuotta sitten neljännelle ristiretkelle osallistuneet ristiretkeläiset valtasivat ja ryöstivät Konstantinopolin. Neljäs ristiretki ei mennyt suunnitelmien mukaan. Ristiretkeläisten oli tarkoituksena vallata Jerusalem, mutta syystä tai toisesta hävityksen kohteeksi joutui Bysantin pääkaupunki Konstantinopoli. Konstantinopolin valtaus oli viimeinen pisara kristikunnan jakautumiselle. Huhtikuun 14. päivä vuonna 1912 koettiin kansainvälisesti järkyttävänä päivänä. Uppoamattomana pidetty RMS Titanic törmäsi jäävuoreen neitsytmatkallaan Atlantin yli klo 23.40 ja upposi noin kolme tuntia myöhemmin. Turma oli suurin koskaan rauhan aikana sattunut merionnettomuus ja se vaati yhteensä yli 1500 kuolonuhria. Nykytietämyksen mukaan Titanicilla matkusti ainakin 63 suomalaista, joista vain 20 selvisi. Kuolleiden joukossa olivat Kemissä vierailulla olleet amerikansuomalaiset Anna Lahtinen ja William Lahtinen. Torniolaissyntyinen Lyyli Silvén, jota turmassa menehtyneet Lahtiset olivat olleet auttamassa Amerikkaan muutossa, lähti myös Titanicin kyydissä Yhdysvaltoihin ja selvisi onnettomuudesta.

Tänään huhtikuun 15. on sekä renessanssiajan yleisnero Leonardo da Vincin syntymäpäivä että Yhdysvaltain presidentin Abraham Lincolnin kuolinpäivä. Da Vinci syntyi vuonna 1452 Toscanassa nykyisessä Italiassa silloisessa Paavin hallitsemassa Kirkkovaltiossa. Leonardon neroutta on ihailtu myöhempinä aikoina suuresti ja hän on vertaistaan vailla oleva legenda. Samana päivänä yli 400 vuotta myöhemmin Yhdysvaltain presidentti Abraham Lincoln sai surmansa. Teatterinäyttelijä John Wilkes Boothin salamurhasi Lincolnin Fordin teatterissa Washingtonissa vuonna 1865. Kesken näytelmän etelävaltioita tukenut Booth ampui Lincolnia takaraivoon, puukotti paikalle tullutta upseeria ja hyppäsi aitoista lavalle huutaen “Sic semper tyrannis!”.

16.4. on eräänlainen merkkipaalu toisen maailmansodan tapahtumissa. Silloin Neuvostoliitto aloitti lopullisen hyökkäyksen Berliiniä puolustaneita saksalaisjoukkoja vastaan. Taistelu Berliinistä oli sodan viimeisiä Euroopassa käytyjä toisen maailmansodan taisteluita. Kamppailu Berliinin herruudesta jatkui toukokuuhun 1945, jonka tuloksena Saksa antautui ehdoitta. Vaikka sotilaallisuudet Euroopassa hiljenivät, jatkui taistelu Tyynellämerellä elokuuhun 1945 asti. Lauantaina 17.4. tulee kuluneeksi 60 vuotta Yhdysvaltojen yrityksestä kaataa Fidel Castron hallitus CIA:n kouluttamien kuubalaispakolaisten avulla. Maihinnousu epäonnistui ja sen seuraukset Yhdysvalloille olivat päinvastaiset kuin oli toivottu.

Sunnuntai on yhdenlainen merkkipäivä urheilua seuraavalle kansalle. 18.4. vuonna 1999 maailman tunnetuin jääkiekkoilija Wayne Gretzky pelasi viimeisen NHL-ottelunsa. Sunnuntaina muistellaan myös yhtä maailman historiaan suurimman jäljen jättänyttä tieteentekijää teoreettista fyysikkoa Albert Einsteinia. Hänen kuolemastaan tulee kuluneeksi 66 vuotta. Samana päivänä 75 vuotta sitten Kansainliitto lopetti toimintansa ja siirsi tehtävänsä YK:lle. Suomalaisittain tärkeä Kansainliittoon liittyvä asia oli Ahvenanmaan kysymyksen ratkaiseminen.

Kuten tuli huomattua niin aihetta juhlaan ja muistamiseen löytyy historiasta jokaiselle viikon päivälle. Internet on nykyään pullollaan helposti saatavilla olevaa tietoa ja päivittäistä historiallisten tapahtumien tutkiskelua voi harrastaa kotisohvalta. (Lukiessa täytyy myös olla tietysti kriittinen.) Olisi hyvä ottaa päivittäiseksi rutiiniksi esimerkiksi digitoitujen vanhojen lehtien selailu. On mielenkiintoista katsoa joka päivä esimerkiksi oman kotikunnan sanomalehtiä vaikka 100 vuoden takaa. Tämä on nykyään mahdollista, Sillä historiallisessa sanomalehtikirjastossa on digitoituna Kemissäkin painetut lehdet aina vuodesta 1897 vuoteen 1939 asti.