Mervi Nikander
12.3.2021
Uuden edessä
Kun eräänä helmikuun maanantaina hyppäsin auton rattiin ja lähdin ajelemaan, mahanpohjassani vilisi perhosia. Oli ensimmäisen Kemin työpäiväni aika.
Aurinkoisessa kelissä oli ilo ajella. Minä pidän kovasti autoilusta. Syrjäkylän kasvattina on oppinut istumaan autossa. Ja maisemien vaihtuminen on vaan mielestäni hienoa. Tie Rovaniemeltä Kemiin on tuttu, mutta tuonakin aamuna huomasin monia uusia yksityiskohtia, jotka ennen ovat jääneet huomaamatta. Yllätyksenä ehkä tuli se, että niin moni talo näytti tänä talvena jääneen tyhjäksi. Lumikinokset etuoven edessä kertonevat Lapin väestörakenteen tarinaa. Väki vanhenee ja jossakin vaiheessa on jätettävä oma rakas koti ja siirryttävä palveluiden ääreen tai viimeinen lähtö on tullut eteen. Tämä ajatus sai surullisen tunteen sydämeeni. Mutta se ei kuitenkaan jättänyt taaksensa innostusta ja iloa, jota tunsin ajaessani kohti uutta.
Olen siis aloittanut Kemissä elinkeinojohtajan työssä ja olen pestistä innoissani. Takanani on pitkä putki aluekehityksen ja strategiatyön parissa. Uusi työni avaa eteeni monia mahdollisuuksia, joissa voin hyödyntää kokemustani ja osaamistani sekä toivottavasti myös innostustani.
Kemin ja Meri-Lapin teollisuuteen nojaava alue, on jo pitkään kiehtonut minua työelämän näkökulmasta ja myönnettävä on, että Metsä-Fibren investoinnin varmistuminen tuntuu minulle milteinpä “once in a lifetime”-mahdollisuudelta. Suuri kiitos Kemin päättäjille luottamuksesta ja vielä suurempi kiitos näiden parin viikon aikana kohtaamieni työkaverien avoimuudesta ja lämmöstä. Tuntuu kuin olisin tullut tuttuun paikkaan, jossa minua olikin jo odoteltu. Nyt me sitten vaan kääritään hihat ja pannaan yhdessä toimeksi. Tehemä pois niin kuin Lappi-brändissä sanotaan. (Taitaa tuo lausahdus ollakin täältä Kemin suunnasta “kotoisin”.)
Paitsi minä, niin olemme täällä Kemissä kaikki eräällä lailla uuden äärellä. Pitkän odotuksen jälkeen alue herää ihan erilaiseen sykkeeseen ja monet näkymät ovat kirkkaammat kuin vuosikymmeniin. Nopea kasvu tuo eteen myös haasteita, mutta niiden ylittäminen muuttaa ne mahdollisuuksiksi, siinä mielessä tilanne on erinomainen. Määrätietoisella ja strategisella kehittämisellä hyöty investoinnista jakaantuu usealle toimialalle. Tässä toki piileekin myös yksi haasteistamme. Miksikö – no, jos nyt keskitytään ottamaan pois “vain” nopea hyöty olemme rakentamisvaiheen jälkeen taas rakennemuutoksen edessä. Mutta ottamalla rakentamisvaiheen kasvusta vähän kuin vauhtia ja kehittämällä yritystoimintaa katse hieman kauemmas kiinnitettynä, on meillä parempi mahdollisuus kasvaa pysyvästi ja luoda työpaikkoja, jotka ovat olemassa rakennusvaiheen jälkeenkin. Ja kun tuolla alussa viittasin Lapin väestöhaasteeseen, niin nyt meillä on edessä tuhannen taalan paikka saada tänne lisää työpaikkoja, yrityksiä ja sitä kautta asukkaita, joilla on syy jäädä Kemiin pidemmäksikin aikaa.
Meille Kemiläisille 😉 ja kaupungille tämä tietää kovasti töitä. On pystyttävä ja uskallettava kehittää kaupunkia niin, että sillä on hyvät ja houkuttelevat palvelut terveydestä vapaa-aikaan. On huolehdittava, että asuntomarkkinoilla on tarpeeksi houkuttelevia kohteita, jotta ihmiset haluavat tehdä päätöksen jäädä alueelle. On pystyttävä takaamaan yrittäjyydelle otolliset olosuhteet – niin olemassaoleville kuin uusille yrittäjille. On varmistettava, että teollisuudella on täällä hyvä toimia. Ja on ehkä hieman kirkastettava kaupungin brändiä ja mietittävä uudemman kerran, miksi Kemi onkaan mahtava paikka asua ja yrittää.
Minä näin reissunaisena katson ja haluan vähän aikaa katsoakin Kemiä ruusunpunaisten aurinkolasien läpi. Minä näen Kemissä paljon upeita asioita, joissa osassa on hieman rosoinenkin kulma. Meri, merenranta, ihmiset, kulttuuri, puutalot, kaupunkikaava. Kemi on kaupunki, jolla on moninainen historia ja olen iloinen ja utelias päästessäni oppimaan siitä lisää.
KUVA: MERVI NIKANDER Hiihtäjiä Perämeren jäällä. KUVA: Kemin kaupunki