Vaalit

Yleistä vaaleista

Vuonna 1906 tehty suuri eduskunta- ja vaaliuudistus sekä vuonna 1907 toimitetut ensimmäiset eduskuntavaalit merkitsivät suurta muutosta maamme poliittisessa historiassa. 

Suomen vaalijärjestelmä on henkilö- ja puoluevaalin yhdistelmä, jossa yhdellä numerolla äänestetään sekä henkilöä että puoluetta.  Vaaliviranomaisten valinnasta sekä toimimisesta tehtävässään säädetään vaalilaissa. Keskusvaalilautakunta huolehtii vaalien toimittamisesta kunnassa. Kuntavaaleissa se huolehtii lisäksi ehdokasasettelusta ja tuloksen laskennasta.

Suomessa yleisesti toimitettavat valtakunnalliset vaalit

• eduskuntavaalit joka neljäs vuosi
• kuntavaalit joka neljäs vuosi
• aluevaalit joka neljäs vuosi
• tasavallan presidentin vaali (presidentinvaali) joka kuudes vuosi
• Euroopan parlamentin vaalit (europarlamenttivaalit) joka viides vuosi

Vaalien lisäksi voidaan toimittaa myös yleiseen äänestysoikeuteen perustuvia neuvoa-antavia valtiollisia kansanäänestyksiä ja kunnallisia kansanäänestyksiä. Ahvenanmaan maakunnassa toimitetaan omat yleiset maapäivä- ja kunnallisvaalit joka neljäs vuosi eri aikaan kuin muualla Suomessa.

Kuntavaalit

Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin. Kunnassa valittavien valtuutettujen lukumäärä riippuu kunnan asukasmäärästä, Kemin kaupunginvaltuustoon valitaan 43 valtuutettua. Kuntavaalit toimitetaan joka neljäs vuosi huhtikuun kolmantena sunnuntaina. Jos huhtikuun kolmas sunnuntai on pääsiäispäivä, vaalipäivä on pääsiäistä edeltävä sunnuntai.

Siirry Kemin kaupunginvaltuuston sivuille

Aluevaalit

Tammikuussa 2022 pidettiin Suomen ensimmäiset aluevaalit, joissa valitaan aluevaltuustot hyvinvointialueille. Tähän asti kuntien vastuulla on ollut sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestäminen. Jatkossa niistä vastaavat hyvinvointialueet. Hyvinvointialueita koskeva lainsäädäntö, muun muassa laki hyvinvointialueesta (611/2021) tuli voimaan 1.7.2021. Vuodesta 2025 lähtien aluevaalit järjestetään joka neljäs vuosi yhtä aikaa kuntavaalien kanssa.

Eduskuntavaalit

Suomen Perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontuva 200 kansanedustajan eduskunta. Kansanedustajat valitaan joka neljäs vuosi toimitettavilla vaaleilla. Vaalipäivä on vaalivuoden huhtikuun kolmas sunnuntai.

Europarlamenttivaalit

Vaaleissa valitaan 751 jäsentä Euroopan parlamenttiin. Suomesta valittiin vuonna 2019 yhteensä 13 Euroopan parlamentin jäsentä eli meppiä. Koko Suomi äänestää samoja ehdokkaita. Europarlamenttivaalit toimitetaan joka viides vuosi samaan aikaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Presidentinvaalit

Suomen perustuslain mukaan tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa välittömällä, eli suoralla vaalilla syntyperäisistä Suomen kansalaisista kuuden vuoden pituiseksi toimikaudeksi. Sama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi. Presidentti valitaan suoralla, tarvittaessa kaksivaiheisella vaalilla. Vaalipäivä on vaalivuoden tammikuun neljäs sunnuntai.

Äänioikeus

• yleinen:
  • Perustuu sellaisiin edellytyksiin, jotka kansalaisella yleensä ovat, esimerkiksi Suomen kansalaisuus ja 18 vuoden ikä.
• yhtäläinen:
  • Kullakin äänioikeutetulla on yksi ääni.
• luovuttamaton:
  • Äänioikeutta on käytettävä aina henkilökohtaisesti. Kukaan ei voi äänestää toisen puolesta.
• on oikeus, mutta ei velvollisuus:
  • Jokainen äänioikeutettu päättää itse siitä, äänestääkö hän vaaleissa vai ei.
• Äänioikeuteen liittyy vaalisalaisuus:
  • Kukaan, sen enempää vaaliviranomaiset kuin muutkaan äänestäjät, eivät voi saada tietää, ketä ehdokasta äänestäjä äänesti. Äänestäjä ei myöskään itse voi jälkikäteen todistaa, ketä ehdokasta hän äänesti. Vaalijärjestelyiden on turvattava vaalisalaisuuden toteutuminen.

Äänioikeutettuja vaaleissa ovat pääsääntöisesti 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset. Kuntavaaleissa ja europarlamenttivaaleissa äänioikeus kuitenkin hieman poikkeaa tästä pääsäännöstä.