Viestintä

Tämänkertainen blogini liittyy edelleen patikointiin ja kävelyyn. En suuntaa merta edemmäs kalaan vaan palaan lähimaastoon kaupungin alueelle, mistä löytyy Kiikelin merimetsä. Olen kuvannut Kiikeliä vuosien aikana eri vuodenaikoina ja eri valaistuksissa. Kuvat näyttävät, miten erilainen voi sama paikka olla eri aikoina.

Terveisiä kaikille syyslomalta.  Voi miten voimaannuttavan uutisen löysin tällä viikolla, kun Yle uutisoi: Sosiaalisessa mediassa haastetaan kehumaan Kemiä (https://yle.fi/uutiset/3-11593922).  Ideahan on lähtöisin Facebookin Kemi-ryhmästä. Siellä on  pyydetty ihmisiä ...

Kemi on mielestäni ihan ok. Täällä voisi olla enemmän ajanviettotapoja, mutta kyllä minä tästä kaupungista pidän. Siksi olenkin miettinyt, miksi niin moni haluaa pois täältä niin pian kuin mahdollista.

Tätä blogia kirjoittaessani on minulla tullut tavaksi kertoa työpäiviini liittyvistä asioista, joten jatketaan vielä samalla linjalla. Paremman ilmauksen puuttuessa voisi sanoa, että museoissa on viime aikoina ollut hyvää pöhinää. Meillä on niin taidemuseossa kuin historiallisessakin museossakin kiinnostavat näyttelyt menossa. Olemme järjestäneet hauskoja tapahtumia. Pidettiinpä jopa viime lauantaina museokahvilaakin.

Kesä on jo kaukana takana, mutta pimenevä syksy tarjoaa yhä kelvollisia retkeilyilmoja aina lumen tuloon asti eikä sääskistäkään ole enää haittaa. Jo yli puoli vuotta jatkuneessa kamalassa koronavirus-epidemiassa on myönteisiäkin puolia. Se on saanut suomalaiset joukoittain liikkumaan kotimaassaan.

Koronan myötä olen saanut uudenlaista itseluottamusta kertoa omasta kemiläisestä perusarjestani. Tämmöisen bloginkin muodossa. Korona ei nimittäin muuttanut elämästäni oikein mitään, sillä olen arkirakkausihminen, melkein kotihiiri.

Osuuteni Ihmekaupungin ihmisiä -bloggaajana päättyy tällä erää tähän. Tilalleni astuu Sauvosaaren koulun rehtori Heli Veijola, jolta saanemme lukea ajatuksia muun muassa koulumaailman vinkkelistä.

Mikäpä voi olla sen mukavampaa, kuin kiertää kaupunkia ja löytää mitä parhaimpia maisemia ja hienoja yksityiskohtia.

Ajos on suuri, värikkään menneisyyden omaava saari Kemin eteläpuolella. Tapahtumarikkaasta historiasta kertoo saaren entisten ja nykyisten asukkaiden koostama kylä- ja muistelukirja: "Valon ja varjon saari". Minä kerron seuraavassa saaren vaihtelevista patikkapoluista ja niiden varteen osuvista historiallisista paikoista. Täällä voi tehdä noin 8,5 kilometrin kierroksen, jonka varresta löytyy hyvin erilaisia maisemia.

Valintapäätös on herättänyt keskustelua, jossa on hämmästelty lähinnä kahta asiaa: Miksi edullisin urakkatarjous ei noussut voittajaksi? Miten on mahdollista, että valittu tarjous ylittää hintakaton? Kysymyksiin ...