Julkistamistilaisuus: Veritorstain varjossa sekä Vakaumuksensa puolesta
Perjantai 10.5.2024 kello 15 Kemin kaupunginkirjaston esiintymislava Stagella julkaistaan Jari Rusasen Veritorstain varjossa ja Anna Sirolan Vakaumuksensa puolesta – Vuoden 1918 punaisten muistomerkit -teokset.
Vapaa pääsy. Tervetuloa!
“Torstai, elokuun 18. päivä 1949. Viimeistään silloin muuttuu monen kemiläisen elämä, myös Salli ja Matti Töyrään. Kemi-yhtiö päättää alentaa työntekijöidensä palkkoja tuntuvasti, mikä laukaisee suuren lakkoaallon kaupungissa. Tilanne alleviivaa työläisten yleistä tyytymättömyyttä ja tuo esiin niitä moninaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat jokaisen arkeen ja päätöksiin. Työväestöön kuuluvina myös Salli ja Matti osallistuvat lakkoon, mutta koska suuri perhe tarvitsee elantoa, Salli päättää mennä töihin. Rikkuri, toiset sanovat. Millainen on rikkuriksi leimatun Sallin kohtalo veritorstaina 1949? Entä kenen puolen ottaa hänen miehensä Matti – vaimonsa vai kommunistien? Miten heidän perheensä voi jatkaa elämäänsä Kemissä, uhman tulvavesien keskellä? Miten selviytyä suurten muutosten ja vastoinkäymisten paineessa?”
Veritorstain varjossa on fiktiivinen romaani, vaikka tarina kuljettaakin lukijansa myös aitoihin historiallisiin tapahtumiin sotien jälkeisessä jälleenrakennusajan Suomessa. Kirjailija Jari Rusanen on lähtöisin Kajaanista, ja Veritorstain varjossa on hänen kolmas romaaninsa. Myös hänen aiemmissa teoksissaan liikutaan 1940-luvun Suomessa.
Anna Sirolan kirjasarja vuoden 1918 sisällissodan muistomerkeistä on täydentynyt nyt neljännellä osalla, jossa esitellään noin 350 punaisten puolella surmansa saaneiden muistoksi pystytettyä muistomerkkiä. Pääosa on eteläisessä Suomessa, mutta pohjoisimmat Sallassa ja itäisimmät ovat jääneet nykyisen itärajan taakse Venäjän puolelle. Aloitusluvussa luodaan katsaus punaisten hautoihin ja hautauksiin sekä muistomerkkien vaiheisiin. Sitten esitellään viime sotien jälkeen Venäjän puolelle jääneitä punaisten muistopaikkoja. Lopuksi kootaan yhteen punaisten muistomerkkien ominaispiirteitä: mistä materiaalista ne tehtiin, mitä niihin kirjoitettiin ja miten niitä koristeltiin.
Pääosan 415 sivun laajuisesta kirjasta muodostaa muistomerkkien tarkastelu paikkakunnittain. Jokaisesta muistomerkistä on kuva ja sanallinen kuvaus, osasta aikalaisten sanoinkin. Kustakin muistomerkistä on kerrottu myös muuta tietoa, mikäli sitä on löytynyt. Jokaisen muistomerkin taustatiedoksi on annettu paikkakunnan punaisten uhrien määrä, joka voi eri lähteissä olla hyvinkin erilainen. Lopuksi esitellään ne paikalliset muistomerkit, joita ei ole kohdistettu sisällissodan kummankaan osapuolen uhreille, vaan kunnioitetaan kaikkia sodassa kärsineitä. Tällaisia muistomerkkejä on pystytetty 1980-luvulta alkaen, mutta erityisesti 2010-luvulla. Liitteisiin on koottu tiivistelmä taistelumuistomerkeistä ja kooste sellaisista valkoisten muistomerkeistä, joita ei ole kirjasarjan aikaisemmissa osissa mainittu. Filosofian maisteri Anna Sirola on kotoisin Lammilta Hämeestä ja tehnyt elämäntyönsä historian lehtorina Ylitornion kouluilla.