Kemin, Tornion ja Savonlinnan kaupungit tyrmäävät sairaalaselvityksen

Kannanotto. Julkaistu: 23.02.2024, 09:00

Kemin, Tornion ja Savonlinnan kaupungin delegaatio antaa kannanoton eduskuntaryhmien ja puolueiden puheenjohtajille sekä Etelä- Savon ja Lapin kansanedustajille.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä julkaisi 11.1.2024 raportin, jossa se esittää valtakunnallisen sairaalaverkon tiivistämistä ja tehtävänjaon merkittäviä muutoksia. Käytännössä keskeisin uudistus olisi julkisten sairaaloiden uudenlainen porrastus yliopistosairaaloihin, keskussairaaloihin ja ns. aktiivisairaaloihin, millä olisi vaikutusta mm. ympärivuorokautisten päivystysten sijoittumiseen valtakunnallisesti. Raportin vaiheessa 1 Savonlinnan ja Kemin sairaaloiden päivystys- ja leikkaustoimintoja supistettaisiin sekä vaiheessa 2 päivystystoiminta lakkautettaisiin kokonaan Savonlinnasta ja Kemistä.

Yhteinen kannanotto

Kemin, Tornion ja Savonlinnan kaupungin edustajat ovat laatineet yhteisen kannanoton, jossa kaupungit tyrmäävät sairaalaverkkoa koskevan selvityksen. Kannanotto luovutetaan eduskuntaryhmien ja puolueiden puheenjohtajille sekä Etelä- Savon ja Lapin kansanedustajille eduskuntatalolla 28.2.2024. Tapaamiseen on kutsuttu myös Meri-Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueiden valtuusto- ja virkamiesjohto.

Kannanotossa todetaan, että työryhmän selvitys romuttaa vasta vuoden toiminnassa olleen hyvinvointialuemallin. Selvitys on laadittu täysin vastuuttomasti ja puutteellisin tiedoin. Jo pelkästään selvityksen julkaisu aiheuttaa epävarmuutta väestölle, heikentää palveluja sekä hankaloittaa sairaaloiden henkilöstön pysyvyyttä ja rekrytointia.

Selvitys on lainsäädännön ja hallitusohjelman vastainen

Selvitys ei perustu voimassa olevaan hyvinvointialuelainsäädäntöön tai hallitusohjelman linjauksiin palvelulainsäädännön ja hyvinvointialueiden rahoituksen uudistamisesta. Selvitys vaarantaa julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteistyöedellytysten kehittämisen sekä suomalaisten oikeuden oman terveyden edistämisessä.

Hyvinvointialueiden talouden uudistus-, kehittämis-, ja säästötoimet on käynnistetty jokaisella hyvinvointialueella. Selvityksen julkaisu ja sen sisältämät toimet vaarantavat hyvinvointialueiden vastuulliset toimenpiteet saada talous tasapainoon vuoteen 2026 mennessä. Hyvinvointialueilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia toteuttaa selvityksen linjauksia ja toimenpiteitä nykyisen rahoituslain puitteissa. Kemin ja Savonlinnan sairaaloiden lopettaminen aiheuttaisi merkittävät lisäkustannukset Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueille sekä romuttaisi mahdolliset hyödyt työvoiman saatavuuden ja säästöjen osalta.

Raportissa esitetty uudistus tarkoittaisi yksiselitteisesti, että hyvinvointialueiden määrä laskisi 1.1.2030 mennessä 10–12 hyvinvointialueeseen. Hyvinvointialueiden palveluiden integraatio vaarantuisi merkittävästi ja johtaisi lopulta siihen, että 2030-luvulla yliopistosairaala-alueiden ja lääketieteellisten tiedekuntien määrä tippuisi nykyisestä viidestä kolmeen.

Selvitys lisäisi potilaskuolemia ja vakavia terveysvaurioita

Sote-uudistuksen tavoitteena on ollut turvata palveluiden tasapuolinen saatavuus ja saavutettavuus. Savonlinnan ja Länsi-Pohjan sairaalan ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyssairaalan turvaaminen tasolla, jossa yleisanestesiassa tapahtuva leikkaustoiminta on mahdollista, takaa sote-uudistuksen toteutumisen Itä- Savon ja Kemi-Tornion alueen asukkaille sekä alueiden kausiasukkaille ja matkailijoille, joiden määrä alueilla on merkittävä. Vanhenevan väestön myötä tarvitaan laajemmin myös kiireellistä ja ympärivuorokautista hoitoon pääsyä. Itä-Savo ja Kemi-Tornio ovat maantieteellisesti rikkonaisia alueita ja pitkät etäisyydet vaarantaisivat akuuteissa tilanteissa hoitoon pääsyn ja potilasturvallisuuden. Selvityksen mukaiset toimet tulevat lisäämään potilaskuolemia sekä vakavia terveysvaurioita.

Toiminta vaarantaisi osaavan sote-henkilöstön turvaamisen valtakunnallisesti

Mikäli ympärivuorokautinen päivystys ja koulutukset ajetaan alas, kaupungit menettävät yli 1700 sote-alan opiskelupaikkaa. Valmistumatta jäisi vuosittain yli 600 sote-alan ammattilaista Suomen työmarkkinoille. Selvityksen mukaiset toimet vaarantaisivat koko Itä-Suomen alueen hyvinvointialan työvoiman saatavuuden.

Keskussairaalatasoisen hoidon ja päivystysten lakkauttaminen Savonlinnan sekä Länsi-Pohjan sairaaloissa johtaisi ennen pitkää alan koulutuksen alasajoon kyseisillä alueilla.

Savonlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtajan Eija Stenbergin mukaan Savonlinnan seudulle on tärkeää Samiedun ja Xamkin koulutukset ja samanlainen tilanne on myös Kemin alueella. ”Yhteispäivystyksen säilyminen on elinehto näiden koulutuksien jatkumisille. Raportissa ei ole huomioitu millään tavoin kokonaisvaikutuksia alueilla. Hoitoon pääsyä vaikeutetaan ja aiheutetaan ongelmia jo ennestään sairaille ja hoitoa tarvitseville asukkaille”, Stenberg sanoo.

Vaikutukset vientiteollisuuteen olisivat järkyttäviä

Savonlinnan ja Meri-Lapin alueella on yhteensä lähes 10 000 vientiteollisuuden työpaikkaa.  Sairaaloiden päivystys- ja leikkaustoimintojen lakkauttamisella on välittömät työpaikkavaikutukset sekä kerrannaisvaikutukset alueiden ostovoimaan ja asuntomarkkinoihin sekä verotuloihin. Lisäksi molempien alueiden huoltovarmuus ja kriisinkestävyys vaarantuisivat sairaaloiden toimintojen supistuessa tai lakkautuessa.

”Savonlinnan ja Kemi-Tornion seutu ovat historiallisesti vanhoja vientiteollisuuden sekä vahvan pk-teollisuuden alueita ja niiden työpaikkojen merkitys alueiden elinvoimaan on todella suuri. Jos alueiden päivystys- ja leikkaustoimintoja lakkautetaan tai merkittävästi supistetaan, niin alueiden huoltovarmuus vaarantuu merkittävästi puhumattakaan muista haittavaikutuksista”, toteavat Savonlinnan sekä Kemin kaupunginvaltuuston puheenjohtajat Terho Kaskinen ja Reijo Viitala.

On olennaista myös tunnistaa, että asiakasvirrat Kemi-Torniosta suuntaisivat todellisuudessa yliopistolliseen sairaalaan Ouluun ja Savonlinnasta vastaavasti Kuopioon – eivätkä Rovaniemen ja Mikkelin sairaaloihin, kuten selvityksessä on nyt oletettu. Tämä vaarantaisi Rovaniemen ja Mikkelin keskussairaaloiden olemassaolon ja johtaisi myös siihen, että molemmat hyvinvointialueet joutuisivat lopettamaan toimintansa itsenäisinä hyvinvointialueina viimeistään 1.1.2030, sillä niiden rahoituspohja katoaisi.

Kaupungit esittävät vaihtoehdon

Länsi-Pohjan sairaalan palvelutoiminta on jo vuosien ajan toteutettu yksityisen palveluntuottajan toimesta. Tulokset ovat olleet kiistattomasti kustannustehokkaita, laadukkaita ja edistyksellistä. Tämä on johtanut toimintamalliin, jossa henkilöstö viihtyy ja johon palvelunkäyttäjät ovat olleet tutkitusti erittäin tyytyväisiä – tuoden säästöjä.

Kaupungit esittävät, että Savonlinnan ja Kemin sairaaloita on kehitettävä ja uudistettava julkisen ja yksityisen palvelutuottajan yhteisiksi palvelu- ja päivystyskeskuksiksi, joita voidaan käyttää monipuolisina vertailukohteina kaikille muille sairaaloille, oppien ja kehittäen palvelutoimintaa kaikkien terveydenhuollon palveluntuottajien toiminnan kehittämiseksi. Olisi merkittävää rajallisten resurssien haaskaamista jättää tällainen kustannuksiltaan hallittu sairaaloiden kehittymisen mahdollisuus hyödyntämättä, jossa keskeinen hyötyjä olisi palveluiden käyttäjä ja yhteiskunta.

Kannanoton ovat allekirjoittaneet Savonlinnan, Kemin ja Tornion kaupunginvaltuustojen puheenjohtajat Terho Kaskinen, Reijo Viitala ja Markku Ponkala takanaan alueiden yksimielinen poliittinen tuki.