21.8.2023
Kemissä ja Keminmaassa työskentelevän ammattitaiteilija Marjo Pitkon odotettu taidenäyttely avautuu Kemin taidemuseossa
Kemin taidemuseossa avataan Marjo Pitkon yksityisnäyttely Maiseman runollinen virta 26.8.2023 kello 14.
Tietoa näyttelystä:
Maisemanprosessissani nivoutuvat yhteen visuaalinen ympäristöajattelu; karu ja esteettinen
kauneus, luonnon vaikutus, vastuu, herkkyys, merkitys ja ihminen. Tavoittelen itselleni luontevaa tapaa ilmaista ympäröivästä todellisuudesta ja ihmisenä olemisesta jotain sellaista, jota tavoitan vain taiteen keinoin.
Kemin Taidemuseon näyttelyssä esittelen visuaalisen kokemisen moninaisuutta. Koen, että
maalauksen spontaani vapauden virta kohtaa sopusoinnussa taidegrafiikan hitaan ja viipyilevän
etenemisen. Valokuva puolestaan taltioi kokemuksia maisemapäiväkirjana.
Asun ja työskentelen vesien maisemissa; Perämeren, Kemijoen ja Jokisuun leikkauspisteessä ja
tämä sijainti vaikuttaa ilman muuta taiteeseen. Luonto ja ympäristö ovat hyvässä ja pahassa
jatkuvasti läsnä arkisessa olemisessa. Olemisen olosuhteisiin vaikuttavat samaan aikaan luonnon hyvää tekevä positiivinen efekti ja samassa horisontissa, katseen kääntyessä, näkyviin tulee ympäristöhuolen voiman energia.
Luonto ja maisema tuovat itsessään kumulatiivisesti hyvää. Mutta samaan aikaan suomalainen
hyvinvointi vaatii toteutuakseen Meri-Lapin luonnon tarjoamat raaka-aineet ja olosuhteet
teollisuuden kapasiteetiksi, jossa luonto ja ympäristö muotoutuvat auttamatta teollisuuden
vaatimusten ehdoilla.
Maiseman runollinen virta näyttelyssä tuon esiin luonnon ja maiseman puhdistavaa herkkyyttä.
Työskentelyni pohjautuu lokaaliin ja henkilökohtaiseen paikka / tila kokemukseen ja sen
uudelleen tulkintaan. Paikka on aina ollut minulle merkityksellinen taiteellisen prosessin
lähtökohta. Paikat ja paikkakokemukset ovat ajatusten kohtaamispaikkoja ja hautomoja, jotka
saavat aikaan muutoksia taiteellisen työskentelyni luonteessa. Paikassa ovat läsnä aika, joka on
aina liikkeessä ja tila, joka muodostuu olemassaolosta ja sen hetkistä. Molemmat ovat läsnä yhtä
aikaa.
Kemin taidemuseon näyttelyn teoksista aistii, että olen viihtynyt nyt vapaan, avaran ja virtaavan
paikkakokemuksen äärellä mutta yhtä lailla ihmettelen edelleen joutomaan reunalla sen karun
estetiikan viehätyksen tehoa. Toisinaan retki tai kuljettu matka tuo kohdattavaksi kollektiivisen
paikkakokemuksen.
Jaettuna paikkakokemus syntyy paikallisten vesimaisemien kuvastona, Lofoottien kuohuvan
vesiputouksen äärellä, tutun upottavan suon raskaissa askelissa, suojellun Ninfan
rauniopuutarhan vuosisatojen kasvuston ja vesielementtien valossa sekä vapauden
hengittämisen tunteesta Lapin tuntureiden laella.
Poeettinen maisema ajatteluni kumpuaa Gaston Bachelardin filosofiasta ja metodista, jossa
aktiivinen kuvitteleva osallistuminen ja kehollinen toiminta ovat vuorovaikutuksen tilassa.
Oma kokemukseni on, että juuri taiteellisessa työskentelyssä poeettinen ajattelu on tila, jossa
kuvitteleva havaitseminen ja työskentelyn materia rinnastuvat sekä toimivat yhdessä
samanaikaisesti. Olen aloittanut tämän poeettisen projektin teeman pohdinnan ensimmäisenä korona keväänä 2020.
Taiteessa minua innostaa sen tekemisen hidas hartaus. Luonnon ja paikan ohella teosteni
kuvastoa ovat pisara, viivasto, valo, ääni, maa, ilma, vesi ja värien runsaus. Piirtämisen jälki johdattaa maisemakuvastoon ja mezzotinton työläs rouheus elettyihin hetkiin, maisemaan ja veden olomuotoihin. Musteen ja tussin jäljet tuovat esiin ilmaisun liikkeen ja sävyjen kerroksellisuuden. Aistin, että tavoitan joitain osia paikan hengestä ja tuon ne läsnä olevaksi oman kokemukseni kautta. Ajoittain löydän jotain ikiaikaista ja pysyvää. Kokemukseni on aina liikkeessä, ja sen pysyvyys on katoavaista. Maisema virtaa kuin vesi ja se on ikuisesti liikkeessä.
Kiitokset taiteilijan työskentelyä ja näyttelyn tuottamista tukeneelle Taiteen edistämiskeskukselle;
Kuvataidetoimikuntalle sekä Lapin taidetoimikunnalle. Kiitos tunnustuksesta ja tuesta Kulttuuri – ja tiedesäätiö Kemi 2000.
Marjo Pitko
Taidegraafikko, Valokuvaaja