Kuntalaiskyselyssä kemiläiset lapsiperheet peräänkuuluttavat panostusta varhaiseen tukeen

Kemin kaupunki valmistelee perhekeskustoimintamallin käyttöönottoa lasten ja perheiden palveluissa. Suunnittelutyön tueksi kaupunki halusi kuulla kuntalaisten mielipiteitä nykyisistä palveluista sekä niiden kehittämistarpeista.

Kaupungin internet- sivuilla joulukuun aikana avoinna olleeseen kyselyyn vastasi lähes 120 kuntalaista. Enemmistö vastaajista oli työssäkäyviä, iältään 31-40 vuotiaita avo- tai avioliitossa asuvia. Kyselyyn vastanneista lähes puolella oli kaksi lasta. Joka kolmannen vastaajan perheessä oli puolestaan yksi tai kolme lasta. Perheitä, joissa oli enemmän kuin neljä lasta oli vastanneista noin joka kuudennella.

Tavanomaisin palvelu, jota kyselyyn vastaajat olivat edeltävän puolen vuoden aikana käyttäneet oli äitiys- ja lastenneuvolapalvelut. Myös perheneuvolan ja lastenpsykiatrian palveluja oli käyttänyt noin joka kuudes vastaaja. Kolme vähiten käytettyä palvelua olivat aikuisten päihdepalvelut, ehkäisyneuvola ja perhesosiaalityö.

Kyselyssä pyydettiin valitsemaan kolme asiaa, jotka kuvaavat parhaiten saatua palvelua viimeisimmällä asiointikerralla lasten ja perheiden palveluissa: yli 60 prosenttia kertoi saaneensa ystävällistä palvelua ja lähes puolet oli tyytyväisiä saamaansa apuun. Vastaajista 30 prosenttia nostivat myös yhteistyön toimivuuden ja työntekijöiden ammatillisuuden saatua palvelua kuvaavaksi kohdaksi. Sen sijaan omiin asioihin vaikuttaminen, asiakkaan ohjaaminen kerralla oikeaan palveluun ja tieto siitä, että oman asian käsittely etenee, saivat vähiten kannatusta.

Lasten ja perheiden palvelut voidaan jakaa palveluihin, joita tarjotaan kaikille lapsille ja perheille, kuten lastenneuvolapalvelut ja kouluterveydenhuolto sekä palveluihin, joihin ohjaudutaan erityisesti silloin, kun lapsella tai perheellä on tuen tarpeita. Vastauksista käy ilmi, että yleisimmät tuen tarpeet liittyivät huoltajuus- ja elatusasioihin, vanhemmuuden tukeen ja kasvatusasioihin sekä terveyteen. “Esimerkiksi kouluissa olisi tärkeää seurata vähintään lukuvuosittain oppilaiden mielentilaa jotta ongelmiin päästään heti tarttumaan. Kuunnelkaa lasta ja tehkää heille helpoksi hakea apua! “ – kehottaa yksi vastaajista.

Kyselyn keskeisimpänä tuloksena nouseekin esiin se, että tuki tulisi olla helposti jokaisen lapsen ja nuoren sekä heidän perheidensä saatavilla varhaisessa vaiheessa. Puolet vastaajista arvosti myös sitä, että palveluihin pääsee nopeasti ja että heidän tuen tarpeensa otetaan aidosti huomioon ja että heitä kuunnellaan.

Vastaajat nostivat esiin myös lyhytaikaisen tuen tärkeyden, koska sillä voitaisiin myöhemmin välttää pidempiaikaisten palvelujen tarve. Toiveita esitettiin myös matalan kynnyksen kotiavusta ja tuesta vanhemmuuden haasteisiin erityisesti ruuhkavuosina. Avoimissa kehittämisehdotuksissa nousi myös useamman kerran esiin toive avoimesta päiväkodista, maksuttomasta lapsiperheiden kohtaamispaikasta tai lapsiparkista. Yhteistyön lisääminen järjestöjen kanssa mainittiin myös. Vastaajista kaksi oli tyytymättömiä nykyisten yhteisneuvolatilojen toimimattomuuteen ja yksi vastaaja lastenvalvojan huonon tavoitettavuuteen.

Kyselyn tulokset osoittivat, että ennaltaehkäisevään ja varhaiseen tukeen keskittyvää perhekeskustoiminnan kehittämistä on tarpeen tehdä. Alkuvuoden 2021 aikana Kemissä laadintaankin perhekeskuksen toimintasuunnitelma ja sovitaan sen käytäntöön viemisestä. Kehittämistyötä jatketaan yhteistyössä asiakkaiden, järjestöjen, seurakunnan sekä tulevan maakunnallisen hyvinvointialueen valmisteluhankkeen kanssa kansallinen perhekeskusohjeistus huomioiden.

Lisätietoja:
Anne Leppälä-Hast, perhekeskussuunnittelija
anne.leppala-hast@kemi.fi
puhelin 040 623 6881