Lappia tulee yhdistää ja vahvistaa – ei repiä ja heikentää

Kuntalain 1 § velvoittaa kunnan edistämään asukkaidensa hyvinvointia, ja tähän meille annettuun tehtävään viitaten esitämme syvän huolemme alueemme kuntalaisille tuotettavien palveluiden osalta Lapin Hyvinvointialueen hallituksen 18.10.2023 tekemän esityksen johdosta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden haasteet kulminoituvat valtakunnallisestikin kustannuksiin, henkilöstön saatavuuteen, laatuun ja toimintatapojen kehittämiseen.

Asian ympärillä käydyn keskustelun perusteella palvelujen käyttäjät ja heille tuotettavat palvelut vaikuttavat jääneen muun keskustelun alle. Tosiasiat Länsi-Pohjassa tehdyn sairaanhoidon ulkoistuksen perusteella kertovat kiistattomasti, mitä positiivista julkisen ja yksityisen palvelutuotannon yhdistäminen on alueella tuottanut. Joissain yhteyksissä korostetut juridiset kysymykset ovat ratkaistavissa varsin vähäisin muutoksin, mikäli halua on.

Asiakastyytyväisyys on tutkitusti ollut kokonaisuutena erittäin korkealla tasolla ja myös tuloksekasta. Hoitoonpääsy on ollut nopeaa ja kestää vertailun mihin tahansa muuhun alueeseen. Koronajonojen purku on ollut erittäin hyvällä tasolla. Halutaanko näitä palvelunkäyttäjille keskeisiä ja tärkeitä asioita heikentää vaiko laajentaa ja vahvistaa? Näkemyksemme mukaan palvelun laadun noston tulisi olla tavoite koko Lapin alueella.

Miten hoitoonpääsy ja hoitojonojen purku on ollut mahdollista? Avainasia on osaava henkilöstö. Muuttamalla palveluntuotantotapaa lääkäripula saatiin ratkaistua, toimintamalleja ja -prosesseja kehittämällä sekä osaamisresurssia hyödyntämällä, henkilöstön työtyytyväisyys on erittäin korkealla ja vaihtuvuus vähäistä. Eikö tämän tulisi olla kaiken toiminnan tavoitteena, oppien ja kehittyen, koska palvelun käyttäjä on se, joka siitä viimekädessä hyötyy ja kenelle koko toiminta on ylipäätään olemassa. Mitä sillä voidaan saavuttaa, jos osaamista pyritään vähentämään ja heikentämään? On vaikea hahmottaa, miten palvelun käyttäjät tästä hyötyisivät.

Talouden osalta Länsi-Pohjan terveysmenojen kasvu on ollut selvästi maltillisempaa verrattuna koko Suomen erikoissairaanhoidon kulujen kasvuun. Vertailemalla hyvinvointialueen olemassa olevia eri toimintamalleja, on merkittävästi helpompaa havaita ne prosessit, jotka kaipaavat kehittämistä sen sijaan, että silmät suljettaisiin tuloksilta. Meri-Lapissa pääsee hoitoon muuta Lappia nopeammin. Perusterveydenhuollon kiireettömän hoidon takuu täyttyy ja myös erikoissairaanhoidon hoitotakuu toteutuu Länsi-Pohjassa lähes täysimääräisesti. Ero muuhun julkiseen terveydenhuoltoon on iso. Lisäksi Länsi-Pohjassa on kehitetty toimintatapoja niin asiakaspalvelussa kuin sisäisissä prosesseissakin, jotka tehostavat resurssien käyttöä ja tuovat kustannussäästöjä.

Ymmärrämme, että Lapin hyvinvointialue on suurien haasteiden edessä ja etsii ratkaisuja, miten turvata sosiaali- ja terveydenhuollon tasapuoliset palvelut eri puolilla Lappia. Sitä emme ymmärrä, miksi aluehallitus haluaa lakkauttaa toimintamallin, jolla on saatu hyviä tuloksia niin henkilöstön, asiakastyytyväisyyden, kuin talouden hallinnankin näkökulmasta. Huoli korostuu, sillä mitään vaihtoehtoista koordinoitua suunnitelmaa ei ole esitetty nykyisestä palveluntuotannosta luopumisen rinnalle vai onko tavoitteena hoitojonojen kasvattaminen ja tuotettujen palveluiden heikentäminen nykyisestään. Suuntaa voidaan siis pitää huolestuttavana, eikä varmasti palvelun käyttäjien ja asiakkaiden edun mukaisena.

Tulisiko suunnan olla juuri päinvastainen, eli hyvien käytänteiden levittäminen Meri-Lapista muualle maakuntaan koko Lapin hyvinvointialueen palvelunkäyttäjien eduksi? Oppimalla ja osaamista kehittämällä sekä yhdistämällä voidaan saavuttaa ja vahvistaa tuloksia, ei repimällä ja heikentämällä, sanotettiinpa sisältö miten hyvänsä.

Kaikilla päätöksillä on vaikuttavuutensa. Henkilöstön vahva reagointi huomioiden, jo keskustelun tässä vaiheessa, ja ottaen huomioon väestön mahdollisuuden reagoida palvelunkäyttäjinä nopeastikin muuttuviin tilanteisiin, on selkeästi vaarana tilanne, joka ei ainakaan vahvista ei Lapin, eikä Lapin hyvinvointialueen kehitystä. Toisekseen hallitusohjelmaan kirjatun Pohjoisen Ohjelman ja maan hallituksen ja sen kannanotot huomioiden, toiminnan tulisi olla linjassa myös palveluiden kehittämisessä. Keskiössä tältä osin ovat myös alueemme kansanedustajat, joilla on erityinen painoarvo koko Lapin edustajina, siinä kuinka koko Lapin yhtenäisyyttä rakennetaan yhdistäen ja vahvistaen sekä huomioiden Lapin painoarvo paitsi paikallisesti kuin kansallisesti. Teot ovat vahva osoitus, puheiden sijasta.

Me elämme vahvan muutoksen aikaa myös SOTE-kentän ulkopuolella ja meillä on edessä monenlaisia haasteita ja mahdollisuuksia niin Suomen huoltovarmuuden, kansantalouden kehityksen, osaamisen kehittämisen kuin niiden luomien mahdollisuuksien sekä haasteiden suhteen. Toimimalla linjakkaasti eri asioissa yhteisten asioiden eteen yhdistäen sekä vahvistaen koko Lappia, voimme saavuttaa myös tuloksia. Yhdessä olemme aina vahvempia, jolloin myös palveluiden käyttäjien eli asukkaidemme etu tulee huomioitua parhaiten.

Jukka Kujala, kaupunginjohtaja, Tornio
Matti Ruotsalainen, kaupunginjohtaja, Kemi