Perhekeskuksen tammikuun verkostokahvit

Tammikuussa on näkynyt paljon muutoksia ympäri sosiaali- ja terveyspalveluita, mutta perhekeskusverkosto ja verkostotapaamiset ovat pysyneet. Lapin hyvinvointialue aloitti toimintansa 1.1.2023, jolloin aiemmin kaupungin perusturvassa työskennelleet sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset siirtyivät Laphan palvelukseen. Muutoksen vuoksi perhekeskuskehitystä koordinoinut Vahvax -hanke siirtyi perusturvatoimialan alta kaupungin hallintaan jäävään hyvinvointitoimialan alaisuuteen ja kaupungintalon toimipisteeseen. Perheiden kohtaamispaikka siirrettiin tammikuussa Pruntsin Poukamasta Huvikummun tiloihin. Muutoksella tiivistetään yhteistyötä tiloissa jo aiemmin toimineiden nuorisopalveluiden kanssa sekä lisätään kaupungin rakennusten käyttöastetta.

Perhekeskuksen vuoden ensimmäiset verkostokahvit järjestettiin 12.1.2023 Pruntsilla. Järjestämisvastuussa olivat lasten- ja nuortenpsykiatrian sairaanhoitajat Sanna Montonen sekä Marjaana Ylilahti. Aktiivisissa keskusteluissa mukana oli yhteensä 18 ammattilaista kaupungin, hyvinvointialueen hankkeiden ja järjestöjen palveluista.

Kemin psykiatrian poliklinikka on yksi Lapin hyvinvointialueelle siirtyneistä palveluista. Vasta Kemiin valmistuneeseen uuteen psykiatriataloon kuuluu lasten- ja nuorten psykiatrian lisäksi aikuisten ja yleissairaalapsykiatrian palvelut, riippuvuuksien poli ja Keroputaan toimipisteestä siirtynyt psykiatrinen osasto. Uutena palveluna psykiatriataloon on tullut perhehuone, joka on tarkoitettu lyhytaikaisiin tilanteisiin, jossa alaikäinen voi tilapäisesti yöpyä huoltajansa kanssa. Perhehuoneella turvataan lapsen hyvinvointi ennen pääsyä muihin tukitoimenpiteisiin, kuten mahdolliselle osastojaksolle yliopistolliseen sairaalaan.

Psykiatriatalon palvelut ovat tarkoitettu lounaisen Lapin palvelualueen kuntien asukkaille. Psykiatrian poliklinikan toinen toimipiste toimii Torniossa. Palveluissa lasta ja nuorta tuetaan koko perheen tukemisen kautta. Asiakkaana palveluissa ei ole vain lapsi- tai nuori vaan myös hänen huoltajansa ja lähipiirinsä.

Yhteyttä lasten- ja nuorten psykiatriaan voi ottaa kuka vain tilanteesta huolissaan oleva henkilö, kuitenkin niin, että alaikäisen vanhemmat ovat tietoisia yhteydenotosta. Tilanteesta voi myös anonyymisti konsultoida psykiatrian palveluohjaajaa. Yleisimmin yhteydenottaja on lapsen huoltaja, opettaja tai sosiaali- ja terveysalan työntekijä. Palveluohjauksen puhelinnumero 040 774 3891 toimii 24/7, mutta yhteydenotot pyydetään keskittämään arkipäiville kello 8-13.30. Muina ajankohtina numeroon vastaa päivystävä sairaanhoitaja. Yhteyttä voi ottaa myös sähköisesti virtu.fi sivustojen kautta. Psykiatrian poliklinikan palveluohjaaja tekee arvion kiireellisyydestä ja kartoittaa tilanteen huomioiden läheiset sekä jo olemassa olevat verkostot. Palveluohjaaja järjestää tarvittavan työryhmän asianmukaisiin palveluihin.

Palveluissa hoidetaan ja arvioidaan psyykkisesti oireilevia alaikäisiä ja heidän perheitään. Lasta tai nuorta ei siirretä heti täysi-ikäisenä aikuisten palveluihin, vaan hallitusti ajan kanssa, viimeistään 23-vuotiaana. Työskentely on perhe- ja yksilökeskeistä ja voi tapahtua myös ryhmämuotoisesti. Työtä tehdään työpareittain sekä asiakasta tukemassa olevissa verkostoissa. Työpari voi tulla myös muista palveluista, kuten esimerkiksi perheneuvolasta. Kemissä on käytössä hyväksi tunnistettu avoimen dialogin hoitomalli, niin sanottu Keroputaan malli. Avoimen dialogin hoitomallin periaatteita ovat nopea avunsaanti ja läheisverkoston osallistuminen hoitoon, työryhmän vastuullisuus ja hoidon jatkuvuus, joustavuus ja liikkuvuus, hoitomuotojen integrointi sekä epävarmuuden sieto ja dialogisuus. Psykiatrian poliklinikalle ei vaadita lähetteitä.

Perhekeskusverkoston kesken keskustelua herätti käytetty toimintamalli. Yhdessä mietittiin jääkö mallin myötä joitain väliportaita väliin. Verkoston kesken toivotaan enemmän keskustelua ja yhteistyön selkeyttämistä toiminnan kehittämiseksi.  Yhdessä on mietitty minkälaisia asiakkaita ja haasteita ohjataan kaupungin eri psykososiaalisiin tukimuotoihin. Tukea psykiatrian poliklinikan lisäksi tarjoavat esimerkiksi perheneuvola, Turvapoiju, kouluterveydenhoitajat ja oppilashuollon palvelut. On pohdittu yleisten linjausten tekemistä. Monet tukea tarjoavat palvelut ovat hyvin kiireisiä ja kuormittuneita. Keväällä on tulossa yhteistyöpalaveria lasten ja nuorten kanssa työskenteleville, jossa sovituista asioista tullaan kirjaamaan myös mallinnuksia perhekeskuksen käsikirjaan.

Kahveilla pohdittiin yhdessä mikä aiheuttaa nykypäivänä lasten ja nuorten lisääntynyttä ahdistusta, käytöshäiriöitä ja levottomuutta. Tukea tarjotaan yksilötuen lisäksi erinäisissä infoissa, perhevalmennuksissa ja ryhmissä, mutta tukimuodot eivät saavuta niitä tarvitsevia. Niin psyykkisissä kuin neuropsykiatrisissa haasteissa tukea tulisi saada mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin ongelmat eivät pääse kasvamaan ja lapsen itsetunto saa vahvan pohjan. Lapsen ja nuoren tukemiseen tarvitaan kaikkien ympärillä olevien aikuisten ohjausta ja tukea. Ei riitä, että tukea annetaan yksittäisissä ympäristöissä, kuten koulussa tai kotona, vaan tuen pitää olla monipuolista ja tapahtua yhteistyönä eri aikuisten kesken. Myönteisten kokemusten lisäksi lapsen tulee saada opetella sietämään epäonnistumisia ja pettymisiä yhdessä turvallisten aikuisten kanssa. Myös säännöllisten rutiinien merkitystä ei voida liikaa korostaa.

Seuraavat verkostokahvit järjestetään Huvikummussa 22.2.2023 kello 14-16, jolloin järjestämisvastuu on nuorisotyön nuorisosihteeri Tanja Paaso-Rantalalla. Mikäli haluat liittyä perhekeskusverkostoon ammattilaisena tai kehittäjävanhempana, ota yhteyttä Vahvax -hankkeeseen: vahvax-hanke@kemi.fi.