Metsä Fibre Kemin biotuotetehtaan aluetaloudelliset vaikutukset

Kemin biotuotetehtaan rakennusprojekti käynnistyi helmikuussa 2021 ja valmistuessaan vuonna 2023 tehdas tulee olemaan pohjoisen pallonpuoliskon tehokkain puuta jalostava laitos. Tämä kautta aikojen Suomen suurin metsäteollisuuden investointi varmistaa Metsä Fibre tuotannon säilymisen Kemissä. Hankkeella on rakentamisen että käytön aikana taloudellisia vaikutuksia muillekin toimialoille ja toimijoille niin paikallisesti, alueellisesti kuin kansallisestikin.

Selvityksen tavoitteena oli mallintaa Metsä Fibre Oy:n Kemin biotuotetehtaan rakentamisen ja tuotannon aikaiset vaikutukset työvoiman kysyntään, liikevaihtoon, arvonlisäykseen, investointeihin ja verokertymiin (tuote- ja tuotantoverot, kiinteistöverot, kunnallisverot, arvonlisäverot ja yhteisöverot).

Kaikki arvioinnit tehtiin paikallisella, alueellisella sekä kansallisella tasolla. Hankkeella tulee olemaan vaikutuksia myös ulkomailla, mutta niitä ei otettu mukaan tähän selvitykseen. Tuloksia luettaessa tulee ottaa huomioon, että lukuihin sisältyy sekä nykyiset volyymit että investoinnin kautta syntyvä kasvu.

Kemissä toimiville yrityksille muodostuu rakentamisen aikana (2021-2023) uutta kysyntää, mikä näkyy kasvavana liikevaihtona ja arvonlisäyksenä. Yritykset myös investoivat omaan toimintaansa. Rakentamisen bruttotyöllisyys kaikki arvoketjut huomioituna Kemissä vuonna 2021 on 689 henkilötyövuotta, 3 960 henkilötyövuotta vuonna 2022 ja 1 377 henkilötyövuotta vuonna 2023. Toimialoittain tarkasteluna kasvu lisääntyy eniten rakentamisen, puuteollisuuden, maaliikenteen, rakennusaineteollisuuden ja energiahuollon toimialoilla. Seuraavina ovat logistiikka, vähittäiskauppa, autojen ym. kauppa, korjaus ja huolto sekä kiinteistöala.

Tuotannon aikana Kemin kaupungin näkökulmasta katsottuna tehdasinvestointi luo kokonaisuutena merkittäviä ja pitkäkestoisia taloudellisia vaikutuksia. Vuosittainen työvoiman kysyntä on keskimäärin 2 405 henkilötyövuotta Kemissä, mistä biotuotetehtaan suora vaikutus on 349 htv, tuotannon kerrannaisvaikutusten osuus 1 353 htv ja kulutuksen kerrannaisvaikutusten osuus 703 htv. Veroja kertyy 140 M€, josta kunnallisverokertymä on 26 M€.  ja kuntien yhteisöveroa 5 M€.  Tässä tulee huomioida, että kaikki kunnallisvero ei tule Kemiin, vaan vero jakaantuu palkansaajien asuinkunnan mukaan.

Vertailu Äänekosken Metsä Fibren biotuotetehtaan ja Sotkamon Terrafame Oy:n monimineraalikaivoksen investointihankkeisiin osoitti, että hankkeet ovat saaneet aikaan positiivisen talouden kierteen ja ne ovat vetäneet mukanaan myös muita toimijoita eteenpäin. Tilastoissa tämä näkyy mm. negatiivisen talous- ja väestökehityksen hidastumisena ja pysähtymisenä. Samalla kunnat ovat hyötyneet mm. kasvaneista verotuloista, vaikka verotilastojen kärjessä ei olekaan investoinnin tehnyt toimija. Vertailu myös osoitti, että eri puolilla Suomea on käytössä varsin samankaltaiset keinot ja menetelmät, joilla pyritään houkuttelemaan osaavaa työvoimaa alueelle sekä sujuvoittamaan yritysten toimintaa uudessa toimintaympäristössä.

Selvityksen on laatinut Ramboll Finland Oy ja hankinta on osa Kemi valmistautuu kasvuun, teollisuuden suurinvestoinnit Meri-Lapissa -hankkeen toimintaa.

 

”Tarkoituksena on parantaa merilappilaisten yritysten mahdollisuuksia päästä kumppaneiksi ja alihankkijoiksi Metsä Fibren biotuotetehtaan rakentamisurakkaan ja palvelutarjontaan. Samalla tavoitteena on kehittää alueen yritysten yhteistyötä ja luoda uutta osaamista ja liiketoimintaa myös tehtaan valmistumisen jälkeen. Uudet työpaikat ja asukkaat lisäävät alueen elinvoimaa”, sanoo hankkeen projektipäällikkö Erpo Kiviniemi.

Kemiin on suunnitteilla mittava biotehdasinvestointi. Kemi valmistautuu kasvuun – Teollisuuden suurinvestoinnit Meri-Lapissa -hankkeen tavoitteena on tukea ja kehittää pienten ja keskisuurten yritysten toimintaympäristöä ja liiketoimintamahdollisuuksia. Pyrkimyksenä on vahvistaa alueellista valmiutta ja yhteistyötä Meri-Lapissa ja näin edistää kasvua, kilpailukykyä ja kansainvälistymistä.

Hankkeen sisältö, kumppanit ja rahoitus

Alueellisen valmiuden vahvistamisessa hanke tekee yhteistyötä Kemin kaupunkikonserniin kuuluvan Digipoliksen sekä Ammattiopisto Lappian kanssa.

Hankkeen tavoitteet ja toimet pähkinänkuoressa:

  • aluetaloudellisten vaikutusten selvittäminen,
  • talousalueen julkisen sektorin valmiuden nostamiseen valmistautuminen,
  • osaavan työvoiman saatavuuden ja koulutustarpeiden selvittäminen,
  • alueen pienten ja keskisuurten yritysten aktivointi ja valmiuksien kehittäminen,
  • alueen mahdollisuuksien tunnistaminen.

Tavoitteena on selvittää, saadaanko biotuotetehtaan rakennusprojektin rinnalla kehitettyä uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja -ideoita, jotka vievät eteenpäin myös tehtaan valmistumisen jälkeen. Uusien ideoiden luomisessa tutkitaan paikallisten yritysten toimia joko itsenäisesti tai yritysten välisen yhteistyön kautta. Yritysten yhteistyön avulla on mahdollista luoda eri toimialoja yhdistäviä yritysverkostoja ja siten rakentaa kattavampi osaamisverkosto.

Hankkeessa selvitetään myös, miten rakennusprojekti hyödyttää Kemin kaupunkia ja sen palvelutarjontaa. Erityisesti selvitys tarkastelee tontti- ja kiinteistötarjontaa, energian ja veden verkostoa sekä asumiseen, terveyteen, lastenhoitoon, koulutukseen ja vapaa-aikaan liittyviä palveluita. Pyrkimys on edistää kaupungin kasvua ja houkuttelevuutta sekä lisätä tulomuuttohalukkuutta.

Hankkeessa selvitetään paikallisten yritysten työvoiman saatavuus ja osaaminen sekä lisätyövoiman tarve. Samalla ohjataan yrityksiä kehittämään henkilökuntansa osaamista sekä järjestämään tarpeellinen lisä- tai muuntokoulutus. Koulutuksen tarjoavat paikalliset oppilaitokset, joten hankkeessa selvitetään myös niiden valmius ja kyky reagoida koulutustarpeisiin.

Yhteistyö, tiedonvälitys ja tiedottaminen ovat onnistumisen kulmakiviä. Hankkeessa luodaan yhteistoimintamalli biotuotetehtaan rakennuttajan Metsä Fibren ja sen pääalihankkijoiden, Kemin kaupungin, Digipoliksen, Ammattiopisto Lappian sekä paikallisten yritysten välille. Yhteistoimintamallissa on mukana myös Kemi Card eli Kemi-kortti, jonka avulla voi seurata ajankohtaisia tapahtumia, uutisia, tarjouksia, toimintaa ja palveluja. Lisätietoa löydät Kemi-kortin nettisivulta.

Metsä Fibren tuleva biotuotetehdas ytimenä ja sen ympärille rakentuva erilaisia biotuotteita valmistava ja muita teollisuuspalveluja tarjoava yritysverkosto muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jonka tulevaisuuden mahdollisuuksia myös tutkitaan hankkeessa. Tehtaan toiminnassa syntyy ylijäämää energiasta ja erilaisista materiaaleista. Niiden hyödyntämistä tarkastellaan sekä taloudellisuuden että ympäristön kannalta.

Toimintaperiaatteita ovat ekologisuus ja kestävyys, joiden noudattajana Kemin kaupunki on jo yltänyt julkisen sektorin edelläkävijäksi. Talousalueen suurteollisuusyritykset ovat alojensa edelläkävijöitä bio- ja kiertotaloudessa.

Hanke on saanut rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastolta (EAKR) ja valtiolta 320 000 euroa. Summa kattaa hankkeen kokonaiskustannuksista 80 prosenttia. Kemin kaupungin osuus rahoituksesta on 20 000 euroa vuonna 2020.

Projekti kesti marraskuun 2021 loppuun.

Yhteystiedot

Kimmo Heikka, Toimitusjohtaja, Digipolis
040 555 8020, kimmo.heikka@digipolis.fi

Katja Jaako-Körkkö, Toimitusjohtaja, Lappia-Koulutus Oy
040 648 2942, katja.jaako-korkko@lappia.fi

Lähde: Metsä Fibre

Tehtaan rakentamisesta tehtiin investointipäätös helmikuussa 2021 ja rakentaminen aloitettiin heti päätöksen jälkeen.

Toteutuessaan investoinnin arvo on 1,6 miljardia euroa. Se on Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi.

Tehtaan sellun tuotanto olisi 1,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Lisäksi se valmistaisi muita biotuotteita.

Uusi tehdas käyttäisi puuta 7,6 miljoonaa kuutiota vuodessa eli 4,5 miljoonaa kuutiota enemmän kuin Metsä Fibren Kemin nykyinen sellutehdas.

Tehokas ja omavarainen

Tehdas toimisi täysin ilman fossiilisia polttoaineita. Suunnittelun lähtökohtia ovat ympäristö-, energia- ja materiaalitehokkuus. Selvästi kasvavasta tuotannosta huolimatta uusi biotuotetehdas alittaisi Kemin nykyisen sellutehtaan ympäristöluvan päästörajat.

Sähköenergian omavaraisuus olisi tehtaassa 250 prosenttia.

Työllisyysvaikutukset

Rakennusvaiheen työllisyysvaikutuksen arvioidaan olevan lähes 10 000 henkilötyövuotta, josta yli puolet Kemissä. Koko projektin aikana työmaalla työskentelisi noin 15 000 eri henkilöä.

Kotimaisuusaste investoinnissa olisi korkea. Vastaavassa Äänekosken biotuotetehdasprojektissa se oli 70 prosenttia.

Uusi tehdas työllistäisi koko suorassa arvoketjussaan Suomessa noin 2500 henkilöä, joista uusia noin 1500. Uudet työpaikat syntyisivät pääasiassa metsään eli puunkorjuuseen ja -kuljetuksiin.

Kemin nykyinen sellutehdas työllistää tehdasalueella 250 henkilöä. Koko Metsä Fibren Kemin tehdasalueella työskentelee noin 500 henkilöä. Nykyisen sellutehtaan työpaikat siirtyisivät uuteen biotuotetehtaaseen. Työpaikat olisi turvattu vuosikymmeniksi. Tulevaisuudessa uusia työpaikkoja biotuotetehtaan yhteyteen voi syntyä uusien tuotteiden tai kumppanuuksien kautta.

Nykyinen sellutehdas Kemissä ajettaisiin alas uuden biotuotetehtaan käynnistyessä.

Viennin arvo ja tulovaikutus

Kemin uusi biotuotetehdas loisi Suomeen yli puolen miljardin euron viennin arvon lisäyksen vuosittain.

Tulovaikutus Suomeen olisi noin puoli miljardia euroa vuodessa.

Tehtaan sijoittuminen Sahansaaressa ja Pajusaaressa

Karkeasti jaettuna Sahansaareen tulisi tehtaan puunkäsittely ja Pajusaaren puolelle muut osastot.

Sahansaaren puolella Sahansaarenkadulla olisi pääsisäänkäynti raskaalle liikenteelle. Suunnittelussa on muun muassa uusi rautatieyhteys. Henkilöliikenne kulkisi turvallisuussyistä toiselta eli Pajusaaren puolelta.