Tanssimalla se alkoi – kirjastotoimintaa Kemissä

1879

Vanha mustavalkoinen kuva Kemin keskustasta, etualalla puiston takana kaksikerroksinen puutalo, takana kirkko.
Pormestari Matti Niemelän talo 1930-luvulla. Kuvattu Meripuistosta kirkon suuntaan. KUVA: KEMIN HISTORIALLISEN MUSEON VALOKUVA-ARKISTO

Järjestettiinpä kesäisenä päivänä 11.7.1879 arpajaiset kauppias Daniel Halosen talossa ja illalla vielä tanssiaiset. Näin kertyneet yli 500 markkaa käytettiin alkupääomana Kemin kaupungin kansakoulun lainakirjastoon, joka aloitti toiminnan 6.2.1881 Matti Niemelän kartanossa (nykyisin Meripuistokatu 29). Kirjastoa ylläpidettiin lainamaksuilla ja sakoilla, mutta uusia kirjoja ei voitu hankkia.

1886

Mustavalkoinen kuva kadunkulmauksesta, jossa vanha puutalo.
Penttilän talo on kantakaupungin vanhin rakennus. Sen on rakennuttanut kauppias Niilo Penttilä asuin- ja liiketalokseen. Pihapiiriin kuuluu mahdollisesti vanhempi pikkupuoli. Päärakennuksessa on käytetty muun muassa Kuivaniemen vanhan kirkon hirsiä. Kaupunki osti kiinteistön virastotaloksi vuonna 1878. KUVA: KEMIN HISTORIALLISEN MUSEON VALOKUVA-ARKISTO

Lainakirjasto muutti kansakoulun mukana Niilo Penttilän taloon (nykyisin Sauvosaarenkatu 27).

1896

Vanha kaksikerroksinen puurakennus, vanha mustavalkoinen kuva.
Lukuhuoneentalo oli Kemin ensimmäinen kaupungintalo. Rakennuksessa toimivat myös kansakoulu ja kaupunginkirjasto. Talo tuhoutui tulipalossa vuonna 1931. KUVA: KEMIN HISTORIALLISEN MUSEON VALOKUVA-ARKISTO

Lainakirjastosta tuli Kemin kaupungin lukuhuone (myöhemmin Lukusali) ja se muutti Lukuhuoneentaloon (nykyisin Sauvosaarenkatu 14).

1905

Kemin kaupungin lukuhuone palasi Penttilän taloon.

1916

Lukuhuoneelle vuokrattiin kauppias Nylanderin talosta (nykyisin Meripuistokatu 25) iso sali, kamari ja kyökki. Lainaus muuttui maksuttomaksi vuonna 1929.

1930

Nimeksi tuli Kemin kaupunginkirjasto. Toimittiin edelleen Nylanderilla ja lopulta kirjastolla oli viisi huonetta ja lämmin eteinen.

1954

Vanha kivinen kirjastorakennus, talvikuva.
Kemin kaupunginkirjasto toimi Sauvosaarenkadulla vuosina 1954–1990. Talo rakennettiin alun perin Pohjoismaiden Yhdyspankin Kemin konttoriksi sekä Kemin lennätin- ja postitaloksi vuonna 1928. Rakennuksen on suunnitellut suomalainen arkkitehti Carl Birger Federley (1874–1935).  KUVA: URPU HAMMAR/KEMIN HISTORIALLISEN MUSEON VALOKUVA-ARKISTO

Kemin kaupunginkirjasto muutti omaan kirjastotaloon, Sauvosaarenkatu 11, jossa käyttöpinta-alaa oli 144 neliömetriä. Kauppahinta oli silloin 10 miljoonaa markkaa (nykyisin noin 18 000 euroa).

1968

Tilat kävivät ahtaiksi ja 1968 lastenkirjasto-osasto, joka oli aloitettu vuonna 1924, muutti suurempaan piharakennukseen ja käyttöpinta-alaa lastenosastolle saatiin 217 neliömetriä.

1973

Kirjastoauto.
Kemin kirjastoauto vuonna 1973 parkkeerattuna kirjaston edessä Sauvosaarenkadulla. KUVA: KEMIN HISTORIALLISEN MUSEON VALOKUVA-ARKISTO

1960-luvulla haaveiltiin jo kirjastoautosta ja kirjastoautotoiminta alkoi 16.1.1973. Auto uusittiin vuonna 1987 ja siirryttiin Merilokin aikaan.

Vuodesta 1963 kokoelmaa kartuttanut musiikkiosasto avattiin pienemmässä piharakennuksessa ja siitä musiikkiosasto muutti Postipankin kiinteistöön 3.11.1986.

1990

Lopultakin Kemin kaupunginkirjasto (pääkirjasto) pääsi saman katon alle. 8.12.1990 avattiin uusi kirjasto Kulttuurikeskukseen. Tilaa, joka oli suunniteltu varta vasten kirjastotoimintaan, saatiin 2500 neliömetriä. Uudet kirjastotilat maksoivat noin 23 miljoonaa markkaa (noin 4 miljoonaa euroa).

1999

Kemin kaupunginkirjastolla on kolme toimipistettä: pääkirjasto, kirjastoauto ja Veitsiluodon lähikirjasto.

Kemin kaupunginkirjasto juhli marraskuussa 120-vuotista toimintaansa. Varsinainen juhlapäivä oli 10.11.1999, mutta juhlat kestivät koko viikon. Viikko oli samalla Pohjoismainen kirjastoviikko. Tällä kertaa ei tanssittu, mutta hauskaa oli!

2008

Vuonna 1948 perustettu Veitsiluodon lähikirjasto vietti 60-vuotisjuhliaan tiistaina joulukuun 16. päivänä.

2009

Kirjastopalveluja tarjottiin edelleen pääkirjastosta, Veitsiluodon lähikirjastosta ja kirjastoautosta. Kesällä 2009 kirjastoauto siirtyi palvelemaan vain yhdellä vuorolla, ja auto ajoi iltavuoron vain keskiviikkoisin.

2010

Veitsiluodon lähikirjaston toiminta lakkautettiin. Kirjastopalveluita tarjottiin edelleen Kemin
kaupunginkirjaston pääkirjastolla sekä kirjastoautolla.

2014

Vuonna 1987 käyttöön otettu Merilokki-kirjastoauto lopetti toimintansa. Autolla ehdittiin melkein kolmen
vuosikymmenen aikana ajaa noin 316 000 kilometriä. Kirjastoauto korvattiin Kirjakassi-palvelulla.

2020-luku

Kemin kaupunginkirjasto tarjoaa palveluita pääkirjastosta käsin.

Kemin kaupunginkirjaston lähikirjastot ja siirtokokoelmat

1934

Perustettiin lainausasema Paattion kansakoululle. Lainausasema toimi vuosina 1934–1942.

1948

Sivukirjasto vanhassa puurakennuksessa, mustavalkoinen ulkokuva.
Veitsiluodon sivukirjasto Petsamonkadulla vuonna 1953. KUVA: KEMIN HISTORIALLISEN MUSEON VALOKUVA-ARKISTO

Veitsiluodon kirjasto perustettiin Veitsiluoto Oy:n lukusaliin. Se muutti vuokratiloihin Rytikariin vuonna 1962 ja toimi Veitsiluodontie 9:ssä vuoteen 1977 kunnes muutti Kaartotie 2:een. Kirjasto muutti sieltä edelleen kaupungin omiin tiloihin Hepolan koululle vuonna 1997, missä sen toiminta jatkui vuoden 2009 loppuun asti.

1950

Karihaaran kirjasto perustettiin Karihaaran kansakoululle, josta se vuonna 1976 muutti vuokratiloihin Tornionkadulle. Vuonna 1991 kirjasto muutti Kivikankaalle ja yhteistyö Teknillisen koulun kirjaston kanssa pääsi alkamaan. Kivikankaan kirjasto lakkautettiin 31.5.1998. Niemi-Niemelän kunnalliskotiin perustettiin laitoskirjasto, joka lakkautettiin 15.12.1998.

1958

Sivukirjasto kuvattu ulkoa päin, talvikuva.
Syväkankaan sivukirjasto silloisessa Kulmankylän koulussa lokakuussa 1960. KUVA: KEMIN HISTORIALLISEN MUSEON VALOKUVA-ARKISTO

Syväkankaan kirjasto perustettiin Ritikan kansakoululle ja se muutti Syväkankaan koululle vuonna 1960 ja sieltä edelleen entiselle Takajärven koululle Oklaholmankadulle vuonna 1981. Tilaa oli 322 neliömetriä. Syväkankaan kirjasto lakkautettiin 15.12.1998.

1963

Kuva aulasta, jossa lasiseinän takana potilaskirjasto.
Kemin kaupunginkirjaston potilaskirjasto Länsi-Pohjan Keskussairaalassa vuonna 1973. KUVA: KEMIN HISTORIALLISEN MUSEON VALOKUVA-ARKISTO

Kemin keskussairaalaan perustettiin laitoskirjasto (myöhemmin Länsi-Pohjan keskussairaala). Se lakkautettiin 1.10.1998.
Kivikon koululle perustettiin siirtokirjasto, joka lopetettiin 1995.

1964

Perustettiin siirtokokoelma Kemin kaupunginvankilaan. Kokoelmaa hoidettiin sittemmin kirjastoauton avulla.

1999

Jäljellä ovat Veitsiluodon sivukirjasto ja siirtokokoelmat poliisilaitoksen vankilassa, Palvelukeskus Purolassa, vanhainkoti Nestorissa, Terveyskeskussairaalassa, keskustan Palvelutalolla Kemin vanhainkotisäätiön talossa ja Länsi-Pohjan keskussairaalan lastenosastolla.

2010

Veitsiluodon sivukirjasto lopetti toimintansa. Vuoden alusta kirjastolla oli siirtokokoelmia poliisilaitoksen
vankilassa, vanhainkoti Nestorissa, Terveyskeskussairaalassa, keskustan Palvelutalolla Kemin
vanhainkotisäätiön talossa, Länsi-Pohjan Keskussairaalan lastenosastolla sekä Rytikarin neuvolassa.

2020-luku

Kemin kaupunginkirjastolla ei ole enää lähikirjastoja tai siirtokokoelmia.

Kemin kirjastonjohtajat 1879–

  • 1879–1898 “kirjastonhoitajina” toimivat kansakoulunopettajat
  • 1898–1899 väliaikaisina hoitajina toimivat poliisi P. Lahdenperä ja opettaja E.V. Siikanen
  • 1899–1918 Lukusalin ja Lainakirjaston vakinaiseksi hoitajaksi tuli yhteiskoulun rehtori Vihtori Friman
  • 1918–1931 kirjastoa ryhtyi hoitamaan rouva Hanna Tolvanen
  • 1932–1933 sivutoimisen kirjastonhoitajan virassa toimi kansakouluntarkastaja K.V. Jussila
  • 1934–1936 virassa toimi kansakouluntarkastaja Aarne Lehtinen
  • 1936–1956 filosofian maisteri Aino Piispanen hoiti virkaa aluksi väliaikaisena ja vuodesta 1946 vakituisesti
  • 1957–1966 kirjastonjohtajana filosofian kandidaatti Raoul Palmgren
  • 1966 virkaa toimittavana kirjastonjohtajana apulaiskirjastonjohtaja Samppa Liedes
  • 1967 kirjastonjohtajana May Ruutu
  • 1968–1971 virkaa toimittavana kirjastonjohtajana jälleen apulaiskirjastonjohtaja Samppa Liedes
  • 1971–1998 kirjastonjohtajana (myöhemmin kirjastotoimenjohtajana) filosofian maisteri Timo Kukkola
  • 1998–2002 virkaa toimittavana kirjastotoimenjohtajana kirjastonhoitaja Leena Pitkänen
  • 2002–2018 kirjastotoimenjohtajana filosofian maisteri Hilkka Heikkinen
  • 2018–2020 kirjastotoimenjohtajan viransijainen toimi Esko Nousiainen
  • 2020–2021 vt. kirjastotoimenjohtajana Anne Toppari
  • 2021–2022 kirjastopalveluista vastaavana Sakari Niemelä
  • 2022–2023 kirjastopalveluista vastasi vapaa-aikapäällikkö Marke Rautiala
  • 2023– kirjastopalveluista vastaavana toimii Päivi Remes