Museon historiaa

Taidemuseon perustaminen oli pohjoisen taidemaailman tärkeimpiä piristysruiskeita, sillä taidemuseo avasi jo alkuvuosistaan lähtien ikkunat pohjoissuomalaiseen taiteeseen ja teki näyttävästi mahdolliseksi pohjoisen taiteen esilletulon.

Museon perustana lahjoituskokoelma

Kemin taidemuseo sai alkunsa syyskuun 13. päivänä vuonna 1947. Silloin allekirjoitettiin lahjakirja, jolla lehtori Pekka Aappo Rantaniemi (1873–1952) lahjoitti 136 teosta käsittävän taidekokoelmansa Kemin kaupungille. Kokoelmaan kuuluu muun muassa Albert Edelfeltin, Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen, Eero Nelimarkan, Marcus Collinin, Tyko Sallisen, Ellen Thesleffin, Helene Schjerfbeckin ja Magnus Enckellin teoksia.

Taidetta yleisön tarpeisiin

Taidemuseotoiminta, kuten kaikki muukin kulttuuritoiminta, koettiin Kemissä tärkeäksi sodan jälkeisinä vuosina. Kulttuuri nähtiin tärkeäksi osaksi henkistä jälleenrakennusta. Vuonna 1947 kaupunkiin perustettiin taidemuseon lisäksi myös Kemin kaupunginteatteri sekä Kemin taideyhdistys.

Ensimmäisen kerran suurin osa taidemuseon kokoelmasta oli esillä vuonna 1949 Karihaaran kansakoulun taidepäivien yhteydessä, sillä sodan jälkeen kaupungin ei ollut helppo löytää sopivaa huoneistoa kokoelmalle. Vuonna 1952 Kemin kaupunki kunnosti entisen Virvoke Oy:n tehdaskiinteistön kaupunginsairaalaksi ja toisen kerroksen, noin 100 neliötä käsittävän huoneiston, taidemuseoksi.

Taidemuseon toiminnan alkuaikoina kokoelmat olivat nähtävillä kahdesti viikossa, sunnuntaisin ja keskiviikkoisin. Satunnainen matkailija pääsi tutustumaan kokoelmiin soittamalla ”intendentti-vahtimestarin” ovikelloa. Sisäänpääsy kannatti, sillä peruskokoelmasta lähes sata teosta oli aina esillä. Poikkeuksen tekivät Suomen taideakatemian valistusosaston kiertonäyttelyt. Näin taidemuseo toimi 15 vuotta.

Kaupungin aloittaessa kiinteistön saneerauksen terveyskeskuksen vuodeosastoksi taidemuseolle osoitettiin näyttelytilat kaupungintalon yhdeksännestä kerroksesta. Kun Kemin kulttuurikeskuksen toinen rakennusvaihe saatiin päätökseen vuonna 1977, taidemuseo sai muuttaa sen uusiin tiloihin. Nykyisin kyseisissä tiloissa on kirjaston lehtilukusali.

Kun kulttuurikeskuksen kolmas rakennusvaihe alkoi, taidemuseo joutui jälleen muuttamaan. Vuonna 1989 muuttokuorma suuntasi torin poikki entisen Alkon tiloihin. Viimein kulttuurikeskuksen rakennustöiden päätyttyä vuonna 1991 taidemuseo muutti takaisin rakennukseen, upouusiin, avariin ja moderneihin museotiloihin, joissa se toimii edelleen. Näyttelytilat ovat arkkitehti Sebastian Savanderin suunnittelemat.

Aluetaidemuseotoiminnan uranuurtaja

Yksi merkittävimmistä tapahtumista Kemin taidemuseon historian aikana on ollut sen nimittäminen maakunnalliseksi aluetaidemuseoksi vuonna 1981. Koko aluetaidemuseotoiminta ideoitiin Kemin taidemuseossa vuonna 1972, ja Kemistä toiminta lähti myös liikkeelle.

Kemin taidemuseo hoiti alueen aluetaidemuseotoimintaa yksin vuoteen 1993 saakka, jolloin vastuu jaettiin Rovaniemen taidemuseon kanssa siten, että Kemin alueeksi tuli Tornionjokilaakso. Alueeseen kuuluvat Muonio, Simo, Kemi, Keminmaa, Tornio, Tervola, Ylitornio, Pello ja Kolari.

Kemin aluetaidemuseon tehtävänä on ollut alusta asti tutkimus-, tallennus- ja näyttelytoiminnan lisäksi edistää ja ohjata taidemuseotoimintaa omalla alueellaan. Vuodesta 2020 lähtien Kemin taidemuseo nimitettiin alueelliseksi vastuumuseoksi. Kemin taidemuseo saa rahoitukseensa korotettua valtionosuutta alueellisten tehtäviensä hoitoa varten.

Merkittävät kokoelmat

Ape Rantaniemen lahjoituskokoelman jälkeen Kemin taidemuseo sai hallintaansa Kemin tyttölyseon kokoelman 17.1.1975. Tyttölyseon kokoelmaan kuuluu 45 teosta. Koulun kokoelmasta löytyy maailmantaiteen kuuluisia nimiä, kuten esimerkiksi Pablo Picasso, Marc Chagall ja Georges Braque. Tunnettuja suomalaisia taiteilijanimiä kokoelmassa ovat muun muassa Ina Colliander, Rut Bryk ja Anitra Lucander. Paikallisista taiteilijoista kokoelmassa ovat itseoikeutetusti edustettuna taideopettajat ja taiteilijat Liisa Rautiainen ja Nina Vanas.

Vuonna 1992 Kemin taidemuseo vastaanotti lahjoituksena Emilia Appelgrenin (1840–1935) kokoelman, johon kuuluu 26 taideteosta. Lahjoitus on erittäin merkittävä Pohjois-Suomen vanhemman taidehistorian täydentäjänä sekä varsin tuntemattomaksi jääneen kemiläisen naistaiteilijan tuotannon esille tuojana.

Myös 1990-luvun alun pankkikriisi kasvatti Kemin taidemuseon kokoelmia. Vuonna 1994 taidemuseo sai Valtion taidemuseon tallennuksena hallintaansa Suomen säästöpankkien 101 taideteoksen kokoelman. Vuonna 1996 Kemin taidemuseo hankki omistukseensa Kemin työväen yhdistyksen (KTY) kokoelman ja vuonna 2015 Kemin taidemuseo sai hallintaansa Pohjolan Sanomien taidekokoelman.

Tänä päivänä Kemin taidemuseon kokoelmissa on 2700 teosta. Teokset ovat karttuneet lahjoituksina, deponointeina sekä määrätietoisen keruutyön tuloksena. Kemin taidemuseon kokoelma on kattava, hyvin dokumentoitu sekä asiantuntevasti hoidettu.

Asema aluetaidemuseona on velvoittanut korkeatasoiseen kokoelmatyöskentelyyn näyttely- ja muun museotoiminnan lisäksi. Kemin  taidemuseon kokoelmien ydinpainopiste on luonnollisesti aluetaidemuseon toiminta-alueella (Simo, Kemi, Keminmaa, Tervola, Ylitornio, Pello, Kolari, Muonio ja Tornio).

Kemin taidemuseon tehtävä on varmistaa, että Pohjois-Suomessa esiintyvä kuvataiteellinen kulttuuriperintö tallentuu museon kokoelmiin mahdollisimman kattavasti.  Kokoelmia kartutetaan kuitenkin hyvin harkiten, ja ainoastaan laadullisin tavoittein. Kemin taidemuseon tehtävä on myös varmistaa, että alueen kuvataiteellinen kulttuuriperintö säilyy muuttumattomana tuleville sukupolville.

Ajankohtaiset ja korkeatasoiset näyttelyt

Kemin taidemuseon näyttelytarjonta on ollut monipuolista ja korkeatasoista koko museon toimintahistorian läpi. Näyttelyiden pääpaino on alusta asti ollut Lapin kuvataiteen ja erityisesti Lapin nykytaiteen esilletuomisessa. Lapin kuvataiteen esittelyn lisäksi museossa on nähty ajankohtaisia näyttelyitä myös muualta Suomesta sekä ulkomailta. Kemin taidemuseon näyttelytoiminnan erityispiirteenä on ollut myös marginaalisten taideilmiöiden ja taiteilijoiden esilletuominen.

Kemin taidemuseon nykyinen näyttelytila Kemin kulttuurikeskuksessa on suunniteltu vaihtuvia näyttelyitä varten. Näyttelyitä järjestetään vuodessa noin seitsemän kappaletta. Taidemuseo järjestää näyttelyitä myös aluetaidemuseotoiminnan puitteissa toiminta-alueensa kunnissa.