Luontotyypit ja eläimistö

Kasvillisuus

Selkäsaari on metsäinen saari, jossa ilmenee Perämeren rannikolle tyypillisiä kasvillisuuden piirteitä. Selkäsaari on todettu mielenkiintoiseksi kasvistoltaan. Alavat rannat, joissa kasvillisuus muuttuu ajan kuluessa vaiheittain (niin sanotut sukkessiorannat) rantaniittyineen ja lehtoineen, metsäselänne ja kulttuurivaikutteiset kedot tekevät saaresta monimuotoisen kasvistoltaan.

Saarella on tavattu muun muassa lehtomaisissa osissa laaksoarhoa, rannoilla somerikossa viihtyvää ruijanesikkoa, neidonkenkää, kosteikolla veripunakämmekkää, keltahirakkaa ja perämerenmarunaa.

Selkäsaari on erikoinen myös sienilajistoltaan ja esimerkiksi kätkökäävän toinen tunnettu kasvupaikka Suomessa.

Metsät

Ketomainen kuiva kangasmetsä

Saaren korkeimmalla kohdalla harjun myötäisesti kulkevalla kiviselänteellä kasvuolosuhteet ovat karut. Kasvillisuudeltaan selänne on kuivan kangasmetsän tyyppinen, joskin kanerva uupuu tyystin. Kuivimmissa ja karuimmissa osissa viihtyvät muun muassa poron-, hirven-, torvi-, tina- ja nahkajäkälät sekä sammaleet kuten kynsisammal ja karhunsammal. Kuluneimmissa ja luonnonolosuhteiltaan voimakkaasti vaihtelevissa kohdissa maa on lähes paljas.

Avoimuus on vaikuttanut kasvistoon siten, että selänteellä esiintyy tyypillistä ketomaista kasvillisuutta ahomansikkaa, kissankäpälää, kissankelloa, ketoneilikkaa, maitohorsmaa ja heiniä. Muina lajeina mainittakoon vanamo. Paikoitellen alavissa ja puustoisimmissa kohdin puolukka on kenttäkerroksen valtalaji.

Puustoltaan kangas on mäntyvaltaista ja paikoin muutamat näyttävät ikimännyt ovat iältään yli 150 vuotta. Katajaa kasvaa paikoitellen runsaasti ja niiden ympärillä levymäisesti variksenmarjaa. Kuusi on levinnyt harvakseltaan selänteen länsilaidalle. Siellä olosuhteet suosivat paikoin puolukka–mustikkatyypin kasvillisuutta. Aluspuuna kuusi on levinnyt varjoisimpiin paikkoihin. Myös muutamia rauduskoivuja, pihlajia ja joitain tuomia kasvaa paikoitellen.

Puolukka–mustikkatyypin kuivahko kangasmetsä

Harjun myötäisesti sen rinteellä kasvaa mäntyvaltainen ja osin kuusivaltainen kuivahko kangasmetsä. Aluskasvillisuudessa puolukka, mustikka ja juolukka ovat valtalajeja. Paikoin myös variksenmarjaa, metsämairetta ja liekoja kasvaa aluskasvillisuuden joukossa.

Vanhimmassa osassa on aikoinaan tehty harvennushakkuita ja suurimmat männyt on jätetty paikoilleen. Yksi yli 200-vuotias mänty-yksilö on jätetty myös rauhaan karkealla hiekkakankaalla. Alempana saaren läpi kulkevan polun eteläpuoleisella alueella on yli 40-vuotinen metsittynyt mäntyvaltainen taimikko. Paikoitellen harjun länsilaidalla on hakkuuaukkoja, joihin on levinnyt pioneerilajistoa kuten heinää, sammalia ja maitohorsmaa.

Mustikkatyypin tuore kangasmetsä

Saaren länsilaidalla selänteen tyvellä ja sen myötäisesti kasvaa kuusivaltainen mustikkatyypin tuore kangasmetsä. Aluskasvillisuudessa mustikka, juolukka, paikoin myös puolukka ovat valtalajeja valoisuus-, kosteus-, ja ravinneolosuhteiden mukaan. Aluskasvillisuudesta löytyy myös metsämairetta, metsämaitikkaa, kieloja, oravanmarjoja ja sianmarjoja. Naavaa ja sormipaisukarvetta kasvaa kohtuullisesti puiden päällyskasvillisuutena.

Saaren pohjoisosassa metsä ulottuu lähes rantaan, ja siellä lehtipuiden määrä lisääntyy. Paikoin rauduskoivut, raidat ja pihlajat ovat löytäneet kasvupaikkoja. Harjun karuimmilla kohdilla, kasvaa mäntyjä runsaimmin. Saaren kosteissa keskiosissa, rannan läheisyydessä ja soiden ympärillä metsä muuttuu korpimaiseksi.

Rantalehdot

Puusto on pääsääntöisesti koivuvaltaista. Paikoin raidat, haavat ja harmaalepät lisäävät puuston monimuotoisuutta. Kuivimmissa kohdissa kielot ja heinät ovat aluskasvillisuuden valtalajeja. Heinäisimmissä osissa lehtoja maaperän pintaosa on selväpiirteinen ja sisältää mutamaisen kerroksen. Lehdot rajoittuvat rannoilla harmaaleppää ja kiiltopajua kasvavaan pensasvyöhykkeeseen. Paikoin lehtipuuvaltaiset alueet ovat hyvinkin märkiä ja lehtipuiden rajaamat kosteikot tarjoavat suotuisan kasvupaikan muun muassa kurjenpolvelle, pohjanpajulle ja rannoilla muun muassa maariankämmekälle.

Selväpiirteisimmät rantalehdot sijoittuvat saaren alaville rantamaille. Rehevissä ja ravinteikkaissa osissa aluskasvillisuudesta tavataan muun muassa saniaiskasvustoja, käenkaalta, nuokkuhelmikkää, puna-ailakkia, huopaohdaketta, tädykkeitä, oravanmarjaa ja sudenmarjaa sekä liekoja ja kieloja. Lehtipuuvaltaisessa osassa kasvaa myös kuusia, tuomia ja punaherukkaa. Sieltä löytyy myös runsaasti lahopuita.

Suot

Saaren keskiosaan on ehtinyt muodostua monimuotoinen suokokonaisuus. Suot saavat ravinteita pohjavesien mukana. Kiiltopajua, raitaa ja rauduskoivua kasvaa kosteikon lähteikkömäisessä osassa. Kosteikko muuttuu korpimaiseksi, kun siirrytään kohti länsipuolen loma-asutusta. Saaren keskiosassa on avoin, pullosaraa ja tupasvillaa kasvava runsasravinteinen rahkasammalneva, jota reunustaa hillainen räme. Pohjois- ja eteläpuolella kuusivaltaisessa osassa suot ovat tyypiltään korpea ja sen aluskasvillisuutena esiintyy muun muassa korpilakkaa, variksenmarjaa, suopursua, mustikkaa, kortetta ja rahkasammalta. Rämeiköllä kasvaa muun muassa kihokkia, raatetta, monitähkävillaa ja kuivimmissa kohdissa kasvaa karpaloa ja mäntyjä.

Niityt ja kedot

Kuivahkolle hiekkaselänteelle on muodostunut ketomainen kasvillisuus. Kuivimmissa osissa kasvaa katajaketo ja sen aluskasvillisuutena muun muassa variksenmarjaa. Hiekkaisella rannalla kasvaa muun muassa runsaasti tyrniä, mesimarjaa, pietaryrttiä ja lillukkaa. Osin hiekkaisilla kedoilla kasvaa hiekansitojia kuten suola-arhoa, rantavehnää ja runsaasti heinää.

Kukkaiselta kedolta löytyy muun muassa isolaukku, siankärsämö värimuunnoksineen, kultapiisku, kevätpiippo, ahomansikka, kissankäpälä ja -kello, niittynätkelmä, niittylauha sekä ketoneilikka. Puuvartisista kasveista alueella viihtyy myös tuomi, villiruusu ja matalakasvuisen tyrni. Metsäisimmissä osissa kasvaa runsaasti jäkäliä ja sammaleita. Rannan lähettyvillä kasvaa myös puolukkaa, hiidenvirnaa ja kieloja.

Rannat

Rantavyöhyke jakautuu kasvillisuudeltaan rantaniittyyn ja -pensaikkoon. Vesikasvillisuus on vähäistä. Vesirajalta tavataan muun muassa ahven- ja uistinvitaa sekä meriruohoa niukalti. Saaren länsipuolella jäät ovat pitäneet kiviset rannat paljaina. Sen sijaan kivinen rantaniitty on lajistoltaan monipuolinen ja vaihteleva. Saaren eteläpuolelta on tavattu upposarpiota ja alue on nykyisin luonnonsuojelualuetta.

Sankka rantapensaikko kiertää saarta paikoin kapeana vyöhykkeenä. Valtapuulajina on harmaaleppä, mutta paikoin kosteimmissa kohdin kiiltopajua on runsaasti. Muina puulajeina on raita, ja paikoin esiintyy myös halavaa. Kostean rantaniityn ja harmaaleppävyöhykkeen rajalla esiintyy aluskasvillisuudessa myös kalkkimaariankämmekkää.

Saarta kiertää kapeahkona vyöhykkeenä kiviset ja kosteat rantaniityt. Saaren keskiosassa niityt ovat laajimmillaan ja rajoittuvat rannalla harmaaleppää kasvaviin pensaikoihin. Ajoittain veden peittämillä tulvaniityillä kasvaa monipuolinen kasvillisuus.

Rannalla tavataan muun muassa karhunputkia ja koiranputkia, mesiangervoa, myrkkykeisoa, isovilukkoa, jokapaikansaraa, rantanätkelmää, hentoleinikkiä, rantasarpiota ja hevonhierakkaa. Lampareissa kasvaa pikkulimaskaa, vesikuusta sekä reunoilla rentukkaa, korteita ja suohorsmaa. Rannalta löytyy myös järviruokokasvustoja.

Linnusto ja eläimistö

Linnusto on saaren keskiosissa tyypillistä kangasmetsän lajistoa, kuten variksia, rastaita ja punatulkkuja. Rantaniityt sekä sankka järviruokokasvusto tarjoavat monille kahlaajille pesimä- ja ruokailupaikkoja. Rannalla voi tavata muun muassa rantasipin, punajakaviklon, tukkasotkan, isokoskelon, telkän, tavin, lapintiiran, kalatiiran ja kalalokin.

Eläimistö on saarella runsaslukuinen vaihtelevien elinympäristöjen ansiosta. Suurin nisäkäs mökkiläisten ohella on hirvi, josta löytyy runsaasti ulostusjälkiä. Jäniskanta on runsas ja metsät tarjoavat pesäpaikkoja myös oraville. Kivikkoisilla rannoilla viihtyvät sisiliskot ja runsaslukuisina rantaniityillä sammakot. Selkärangattomille on myös tarjolla ravinto- ja lisääntymispaikkoja, esimerkiksi sudenkorennoille rantaniityiltä ja päiväperhosille kedoilta.