Nähtävyydet ja tutustumiskohteet

Patsaat ja muistomerkit

1. Majakkalaiva Kemin ankkuri
   Ankkuri on majakkalaiva Kemin vara- eli amiraaliankkuri. Kemi oli Suomen viimeinen majakkalaiva. Se valmistui Porin Konepajalla vuonna 1901. Vuonna 1956 alus sijoitettiin Kemin edustalle. Museolaivaksi luovutettu majakkalaiva Kemi ajoi syksyllä 1975 omalla koneellaan Helsinkiin Hylkysaaren rantaan. Majakkalaivasta tuli osa Suomen merimuseon kokoelmaa ja on nyt sijoitettuna Kotkan Merikeskus Vellamoon.
   
   
2. Sotalapsipatsas Pieni ikuisuus
   Sisäsatamassa sijaitseva taiteilija Sanna Koiviston sotalapsipatsas “Pieni ikuisuus” (1996) on todennäköisesti maailman ensimmäinen sotalapsille omistettu muistomerkki. Betonialustalla on yli metrin korkuinen pronssinen lapsihahmo. Laatoissa on kemiläisten kotiseutuvaikuttajien Elsi ja Ossi Liitenin teksti: “Ihmiset / Rauha on rakkautta / Sota on vihaa / mutta tie sivistykseen on rakkaus / se kasvaa sylistä sydämeen. Tämän sotalapsipatsaan pystyttivät Kemin seudun sotalapset muistoksi sotiemme 1938–1944 sotalapsille ja muistutukseksi lasten hädästä ja kärsimyksestä sotaa käyvissä maissa 1996.”  
   
   
3. Ukkometto
   Meripuistokadun päässä uimahallin lähettyvillä sijaitsee helsinkiläisen kuvanveistäjän ja graafikon Aimo Talevan vuonna 1982 valmistunut teos Ukkometto. Teos on valmistettu ammattikoulun metallilinjalla, ja se sijaitsikin alun perin Tervaharjulla sijainneen ammattikoulun pihalla. Teos on tehty Outokummun teräksestä betonijalustalle. Patsaassa on piirteitä perinteisestä karjalalaisesta lintuaiheisesta puukoristeesta.
   
   
4. Ystävykset
   Vuodelta 1960 oleva pronssiveistos sijaitsee Kemin uimahallin sisäänkäynnin yhteydessä. Teos on ensimmäinen taiteilija Ensio Seppäseltä Kemiin tilattu teos. Patsas esittää leikkiviä lapsia, tyttöä ja poikaa sekä sammakkoa. Veistos valmistui vuonna 1960, ja se sijaitsi kaupungin varastossa vuoteen 1969, jolloin se kaupungin 100-vuotisjuhlien yhteydessä sijoitettiin pari vuotta aikaisemmin valmistuneen uimahallin eteen. Alun perin veistos oli niin sanottu suihkukaivoveistos. 
   
   
5. Valokivi
   Sisäsatamassa, Kauppakadun päässä sijaitsee kaupunginarkkitehti Tero Elorannan suunnittelema ympäristöteos Valokivi. Teos on pystytetty vuonna 2003, ja sen materiaaleina on käytetty ylijääneitä katujen reunakiviharkkoja. Teos koostuu päällekkäin ladotuista hirsisalvosta muistuttavalla tavalla yhdistetyistä graniittiharkoista. Harkot muodostavat neljä erikorkuista seinämää, joiden keskellä on tyhjä tila, jossa on valo. 
   
   
6. Majakka
   Kaija Kiurun teräsveistos Majakka (2002) sijaitsee Hahtisaaren rannassa. Teoksen lähtökohtana on kotiin ja pysähtyneisyyteen viittaava muoto, mutta myös odotus ja kaipuu. Majakka näyttää valoa ja antaa suojaa. Teoksen sisältä tuleva valo hehkuu pimeän tullen läpi teräkseen leikattujen laivan nimien. Kaija Kiuru: “Suojateeman idea on lähtöisin vuoden 2001 aikana näkemistäni pakolaisleirien kuvista. 80 prosenttia pakolaisista on naisia ja tyttöjä vailla kotia. Pakosuojanaan heillä on usein vain teltta. Se sai minut pohtimaan kodittomuuden merkitystä.” Vene tai laiva on väline, jolla pakolainen voi päästä turvaan.
   
   
7. Pari
   Uimahallin uuden ja vanhan osan liittymäkohdassa sijaitsee kuvanveistäjä Hannu Sirenin teos Pari. Teoksen ovat valmistaneet Kemin kaupungin työntekijät. Teos paljastettiin vuonna 1997. Se on tehty peiliteräksestä, joka ruostuu, mutta kestää pohjoista ilmastoa. Teos muodostuu kahdesta kuutiosta, joiden korkeus on 4,5 metriä. Teosta voi katsella monesta suunnasta, ylhäältä kahviosta, alhaalta altaalta ja ulkoa ja se näkyy aina erilaisena. Sirénin teoksille on tunnusomaista äärimmäinen pelkistyneisyys, yksinkertaisuus ja geometriset muodot.
   

Nähtävyyksiä

1. Tullikamari
   Tullikamarin suunnitteli arkkitehti Walter Thomén 1912. Tullikamarin ensimmäisissä piirustuksissa materiaaliksi oli ajateltu hirttä, mutta kaupunginvaltuuston päätöksellä se muutettiin rautabetoniksi ja betonitiileksi. Rakennus on väriltään keltainen ja edustaa Thoménille tyypillistä yksinkertaista pohjoismaista klassismia. Rakennuksen alakertaan sijoitettiin alkujaan tarkastushuone, pakkahuone ja vahtimestarinhuone sekä yläkertaan tullinhoitajan huone, toimitushuone, kassakonttori, päivystäjän huone, liikennekonttori ja pesutilat. Tullikamari on ollut tärkeä osa sisäsataman toimintaa aina vuoteen 1985. Tullitoiminnan päättymisen jälkeen kaupunki kunnosti rakennuksen jalokivigallerian näyttelytiloiksi, joka sijaitsi rakennuksessa 1986-2021. Tullikamari on näkyvä rakennus sisäsataman miljöössä.
   
   
2. Jatulintarha
   Meripuistossa sijaitseva jatulintarha, kivilatomus, on kopio Kemin Ajoskrunnin pohjoispäässä olevasta toisesta jatulintarhasta. Itse nimitys “jatulintarha” on esiintynyt alun perin vain Kemin ja Tornion seuduilla. Koska vanhimmat jatulintarhoja käsittelevät tutkimukset koskivat tätä aluetta, tuli nimityksestä pian suomenkielinen yleisnimitys labyrinttikuvioille ja -rakenteille.
   
   
3. Yli-Jaakheikin savupirtti
   Yli-Jaakheikin savupirtti on rakennettu vuonna 1796. Nykyiselle paikalleen Kemin Meripuistoon se on siirretty vuonna 1950. Savupirtti on avoinna kesäisin, juhannuksesta elokuun alkuun ja sinne on vapaa pääsy.
   
4. Lumilinna
   Lumilinna on vuosittain aina vuodesta 1996 Kemiin rakennettu maamerkki. Nykyisin osa Lumilinnaa on avoinna läpi vuoden. Lumilinna-alueen päärakennuksessa sijaitseva SnowExperience365 on auki vuoden jokaisena päivänä.
   
   
5. Meripuisto
   Meripuisto on puisto Kemin kaupungin keskustassa, Sauvosaaren kaupunginosassa. Puistoa rajaavat Kauppakatu, Urheilukatu ja Meripuistokatu sekä lännessä Luulajantie, joka erottaa puiston merestä. Luulajantien puolella puistoa reunustavat vanhat makasiinit. Alue varattiin puistoksi jo L.I. Lindqvistin laatimassa kaupungin ensimmäisessä asemakaavassa vuodelta 1869. Alue säilyi kuitenkin pääosin luonnonvaraisena metsikkönä ja louhikkona vuoteen 1893 asti, jolloin puiston korkeimmalle kohdalle mäen päälle rakennettiin arkkitehti Waldemar Wileniuksen suunnittelema puistopaviljonki. Puistoksi kunnostaminen lienee aloitettu tuolloin. Paviljongin rakentamiseen asti alue oli tunnettu Rantapuistona, paviljongin valmistuttua puistoa alettiin nimittää Paviljonginpuistoksi. Meripuisto-nimi on myöhemmältä ajalta. Asemakaavassa puistoa on 31 hehtaaria, josta suojeltua on 17 hehtaaria.
   
   
6. Tullimakasiini
   Makasiini valmistui 1874 ja sen suunnitteli J.G. Björnström. Rakennusaineet saatiin Selkäsaaren metsänvartijan tuvasta ja Peurasaaressa olleesta aittarakennuksesta. Alkuperäisiin piirustuksiin ja rakennuksen käyttösuunnitelmiin tehtiin lukuisia muutoksia rakentamisen aikana. Vuonna 1893 rakennus maalattiin keltaisella öljymaalilla. Tullimakasiinin alkuperäistä osaa laajennettiin jo 1897. Sisätiloista osa on muutettu lämpimiksi toimistotiloiksi ja osa säilytetty alkuperäisinä puupintaisina. Komea ja hyvässä kunnossa oleva makasiinirakennus on säilyttänyt hyvin alkuperäisen luonteensa. Rakennus on suojeltu.
   
   
7. Seilari
   Sisäsataman laiturilla sijaitsee pieni rakennus, joka on alkujaan ollut satamakonttori. Uusrenessanssityyppinen rakennus on väriltään keltainen ja se on valmistunut 1800-luvun lopulla. Rakennus siirrettiin 1904 nykyiselle paikalleen laiturin pohjoispäähän. Rakennuksessa on toiminut kesäkahvila ja polttoaineen jakelupiste. 
   
   
8. Väenkuljetusvene ja venevaja
   Meripuiston museoalueelle on sijoitettu 1940-luvulta peräisin oleva väenkuljetusvene. Tällaisia veneitä käytettiin 1960-luvulle saakka. Niillä kuljetettiin lastaustyöväkeä Kemin edustan redeille eli ankkuripaikoille. Redeillä lastattiin puutavaraa, selluloosaa ja paperia laivoihin.  
   
   
9. Jarkkolan aitta
   Jarkkolan aitta on tyypillinen kaksikerroksinen hirsipintainen maalaamaton aitta. Siinä on keltaiset vaakalaudoitetut ovet ja koristeellisesti veistetty jalkahirsi. Rakennus on siirretty nykyiselle paikalle 1980-luvulla.
   
   
10. Saartolan aitta
    Saartolan aitta on kuulunut raatimies Frans Saartolalle ja se on siirretty nykyiselle paikalle 1969 Liedakkalasta. Rakennus on kaksikerroksinen, punaiseksi maalattu ja osittain pystylaudoitettu hirsiaitta, jossa on valkoiset koristeelliset räystäslaudat. Aitassa on keltainen ovi ja sen päällä keltainen lunkka sekä sivuilla pienet aukot. Museoaittojen välissä on pieni käymälä.
    
    
11. Tullin valkoinen huvila
    Kemin sisäsataman ensimmäisten tullirakennusten työt aloitettiin jo 1872 ja varsinainen tullikamaritoiminta alkoi 1873. Tullitoimiston yhteyteen rakennettiin tullinhoitajalle oma asuinhuoneisto. Tämä valkoinen huvila sijaitsi alkujaan Kauppakadun, entisen Pakkahuoneenkadun länsipäädyssä, nykyisen Länsi-Pohjan keskussairaalan alueella. Materiaalit valkoiseen huvilaan saatiin Lahti-Täikön tilan rakennuksista. Valkoisen huvilan suunnitteli lääninarkkitehti F.W. Lüchow ja se valmistui jo 1873. Rakennus oli Kemin ensimmäisiä asuinrakennuksia ja sen mainitaan sijainneen niin lähellä rantaa, että tullinhoitaja Wilhelm Johansson saattoi onkia salinsa ikkunasta. Tullinhoitajan asuinrakennukseen ovat kuuluneet myös kaikki tarvittavat ulkorakennukset. Sairaalan liittohallitus lahjoitti talon Kemin Kotiseutu- ja museoyhdistykselle ja se siirrettiin Meripuiston museoalueelle 1968. Perinteistä paritupaa muistuttavassa tullirakennuksessa on kolme huonetta, eteinen ja yksinkertainen kuisti. Hirsirunkoisessa rakennuksessa on valkoiseksi maalattu leveä vaakalautavuoraus alhaalla ja yläosassa pystylaudoitus sekä punainen, hyväkuntoinen saumapeltikatto. Valkoinen huvila on Kemin vanhimpia asuinrakennuksia ja siksi sillä on merkittävää kulttuurihistoriallista arvoa. 
    
    
12. Haminasaaren aitta
    Haminasaaren aitta on Kaarlo Liuskin lahjoittama entinen Tervaharjun tilan aitta. Se on kaksikerroksinen punaiseksi maalattu ja lomalaudoitettu aitta, jonka ovi ja sen päällä oleva lunkka on maalattu keltaiseksi.
    
    
13. Rantaniemen talo
    Rantaniemen talo on Kemin Meripuistoon siirretty ensimmäinen museorakennus. Ape Rantaniemen (1873–1952) kotitalo sijaitsi Kemijoen varrella Kemin maalaiskunnan Liedakkalan kylässä. Asuinrakennus oli ilmeisesti rakennettu ruotuarmeijan majurin virkatalon piirustusten mukaan ja valmistui 1849 varakkaan Rantaniemen lohitalon toiseksi päärakennukseksi niin sanotuksi rantataloksi. Rantaniemen talo määrättiin purettavaksi Kemijoen patoamisen vuoksi 1948. Pohjolan Voima Oy lahjoitti ja purki rakennuksen Kemin Kotiseutu- ja museoyhdistykselle. Rakennus siirrettiin Liedakkalasta nykyiselle paikalleen 1950. Talo oli Kemin historiallisen museon näyttelytilana vuoteen 1993 asti. 
    
    
14. Varapakkahuone
    Varapakkahuone on valmistunut 1874 ja se edustaa Kemin sisäsataman vanhaa rakennustapaa. Tämän tyyppisiä varastorakennuksia sisäsatamassa oli aikoinaan useita kymmeniä. Punaiseksi maalattu kaksikerroksinen makasiinirakennus koostuu useasta osasta, joissa on erikokoisia ovia. Perimätiedon mukaan osa hirsistä on peräisin vuonna 1762 rakennetusta Kuivaniemen kirkosta, joka purettiin 1874. Varapakkahuone on ollut osittain tullin käytössä vuoteen 1913. Meren puoleinen pääty on ollut Vaasan Höyrymylly Oy:n varastona. 
    
    
15. Raikamon suuli
    Raikamon suuli on alkujaankin ollut vanhan sataman makasiinikokonaisuutta ja rakennettu 1880-luvulla. Kyseinen makasiini on kuulunut Raikamon kauppahuoneelle. Nykyisin sen omistaa Kemin kaupunki. Kyseessä on pitkä L-muotoinen varastorakennus, joka on osittain keltainen ja osittain punainen. Vuoraus on osittain pysty- ja osittain vaakalaudoitettu. Rakennuksessa on uusi lomalautakatto sekä useita vaakalautaisia pariovia ja luukkuja. Kemin kaupunki on kunnostanut suulin 2006.
    
    
16. Palosteen makasiini
    Palosteen makasiinin rakennusvuosi on 1880. Makasiini on pitkulainen suorakaiteen muotoinen punainen hirsiaitta, jossa on kahdet ruskeat pariovet. Rakennuksen päädyssä on pienet ikkunaluukut. Makasiini on alkujaan Palosteen maaliliikkeelle kuulunut värimakasiini. Nykyisin makasiinissa toimii Safaris Cafe, jossa on kesäisin safaritoimintaa ja jäätelöbaari.
    
    
17. Pentinsaaren makasiini eli Näätsaaren aitta
    Niin sanottu Pentinsaaren makasiini on 1900-luvun alkupuolelta ja siirretty alueelle varastomakasiiniksi. Sitä kutsutaan nykyisin Raija Näätsaaren aitaksi. 
    
    
18. Monikäyttömakasiini
    Uusi monikäyttömakasiini on punaiseksi maalattu pitkä ranta-alueen ravintola- ja huoltorakennus, joka on kolmessa tasossa porrastettu rinteeseen. Rakennuksessa on sekä vaaka- että pystylaudoitettuja keltaisia ovia. Se tehtiin vuonna 2003 palaneen makasiinin tilalle ja se jäljittelee vanhaa rantamakasiinia. Samalla paikalla oli aikanaan Ab Kemi Oy:n kalkkivarasto. Makasiinissa toimii makasiiniravintola Sataman Krouwi.
    
    
19. Mansikkanokan saha, voimalarakennus
    Puuseppä Henrik Granholm rakennutti Mansikkanokalle vuonna 1895 yksiraamisen höyrysahan. Saha muutettiin nelikehäiseksi 1914. Vuonna 1936 saha myytiin Kemi-yhtiölle, joka perusti paikalle proomu- ja hinaajatelakan. Sahan ja höyläämön rakennukset on purettu ja vanhoista sahaan liittyvistä rakennuksista on jäljellä ainoastaan voimalarakennus.