Lukio-opinnot

Lukiokoulutuksen tehtävä on antaa laaja yleissivistys, josta saa riittävät eväät jatko-opintoihin. Lukio antaa valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin, taitoa tarkastella asioita eri näkökulmista, tukea itsetuntemuksen kehittymiseen ja myönteiseen aikuisuuteen.

Lukio-opetus ohjaa opiskelijaa toimimaan vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena sekä kannustaa nuoria elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen.

Tällä sivulla kerrotaan seuraavista asioista:

Opintojen rakenne

Lukio-opinnot muodostuvat pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista.

Syventävät kurssit ovat valinnaisia. Opiskelijan on valittava niitä opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Vähimmäismäärän lisäksi lukiossa voi olla koulukohtaisia syventäviä kursseja.

Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja. Ne sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja, ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat sisältyä myös taito- ja taideaineiden lukiodiplomeihin kuuluvat kurssit.

Kurssien suoritusjärjestyksestä päätetään lukion opetussuunnitelmassa. Opiskelijan opinto-ohjelma sisältää kaikki pakolliset kurssit ja vähintään kymmenen syventävää kurssia, yhteensä vähintään 75 kurssia. Ylärajaa ei ole.

Kemin lyseon lukiossa on käytössä 5-jaksojärjestelmä. Opiskelija laatii jokaiselle jaksolle työjärjestyksen kurssitarjottimen ja kiertotuntikaavion avulla.

Jakson lopussa on arviointiviikko, jolloin tarvittaessa pidetään jakson päättökoe. Jakson aikana annettua arviointia ja palautetta täsmennetään viikolla.

Takaisin alkuun

Luokattomuus

Luokattomassa lukiossa oppilas voi edetä omaa tahtiaan. Perusajatus on joustavuus. Opiskelija ei voi jäädä luokalle. Hän päättää itse, mitä kursseja lukuvuoden aikana opiskelee.

Lukion oppimäärä soveltuu parhaiten suoritettavaksi kolmessa vuodessa. Tämä edellyttää keskimäärin kuuden kurssin suorittamista jokaisessa jaksossa.

Opiskelija voi käyttää lukio-opintoihin enintään neljä vuotta, ellei rehtori perustellusta syystä myönnä opiskeluajalle pidennystä.

Opiskelijan on huolehdittava opintojensa edistymisestä siten, että kunakin lukuvuonna tulee suoritetuksi vähintään 20 kurssia. Luokattomassa lukiossa opiskelija voi halutessaan käydä uudelleen sekä hylätyn että hyväksytyn kurssin.

Takaisin alkuun

Ylioppilastutkinto

Ylioppilastutkinto suoritetaan luokattomassa lukiossa syksyllä tai keväällä. Se voidaan myös hajauttaa enintään kolmeen peräkkäiseen tutkintoon, jolloin aineita kirjoitetaan syksyllä ja keväällä.

Ylioppilastutkintoon voi ilmoittautua, jos on osallistunut kaikkiin kirjoitettavien aineiden pakollisiin kursseihin helmikuun alkuun (kevään kirjoitukset) tai toukokuun loppuun (syksyn kirjoitukset) mennessä.

Takaisin alkuun

Opinto-ohjelman tarkistaminen

Opinto-ohjelman tarkistamisesta keskustellaan koulun ohjeen mukaisesti ryhmänohjaajan, opinto-ohjaajan tai apulaisrehtorin kanssa. Kaikki muutokset tehdään kaksi viikkoa ennen sen jakson alkamista, jossa uutta opinto-ohjelmaa aletaan noudattaa.

Tarkistus on tarpeen esimerkiksi, kun

  • jossakin aineessa kurssi on etenemisesteen takia käytävä uudelleen.
  • opiskelija haluaa kurssin päätyttyä vaihtaa jonkin aineen oppimäärän toiseen, jonka voi vielä aloittaa alusta.
  • opiskelija haluaa kurssin päättyessä jättää valitsemansa kurssin tai aineen kokonaan pois ohjelmastaan tai ottaa jotain lisää.
  • opiskelija vaihtaa matematiikan pitkän oppimäärän lyhyeen tai päinvastoin.

Takaisin alkuun

Kurssien valitseminen toisesta oppilaitoksesta

Kemin lyseon lukio toimii tiiviissä yhteistyössä muiden toisen asteen oppilaitosten kanssa. Opintoja voi valita myös esimerkiksi ammattiopisto Lappiasta.

Kurssin arvostelu perustuu aina kyseisen oppilaitoksen arvosteluun sekä mahdollisiin lisäsuorituksiin. Opiskelijalla on oikeus saada pyydettäessä etukäteen päätös muussa oppilaitoksessa suoritettavien opintojen hyväksymisestä lukio-opinnoiksi ja tieto noudatettavista arvosteluperusteista.

Lukion vähimmäisoppimäärästä (75 kurssia) on oltava lukion pakollisia kursseja vähintään 47. Lisäksi opiskelijan on suoritettava 10 valtakunnallista syventävää kurssia.

 Koulukohtaisista syventävistä tai soveltavista kursseista voidaan lukion oppimäärään laskea mukaan vain hyväksytysti suoritetut.

Takaisin alkuun

Ulkomailla suoritetut opinnot

Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisina tai syventävinä kursseina, tulee niistä käydä ilmi opintojen arvostelu.

Takaisin alkuun

Poissaolo

Kurssin suorittaminen edellyttää oppitunneille osallistumista. Poissaoloista seuraa suorittamisen keskeytymisen kyseisellä jaksolla.

Joissakin tapauksissa oppilas voi korvata poissaolon erillistehtävällä. Tämä on mahdollista, kun poissaolon syynä on sairaus tai oppilaalla on rehtorin tai ryhmänohjaajan lupa poissaoloon.

Lukioasetuksen mukaan opiskelijan poissaoloon lukiosta on pyydettävä lupa. Enintään kolmen päivän poissaoloon luvan myöntää ryhmänohjaaja, muuten lukion rehtori.

Yleinen käytäntö on, että opiskelija antaa heti poissaolonsa jälkeen siitä selvityksen myös aineenopettajalle.

Takaisin alkuun

Opiskelijan arvioinnin perusteet

Arvioinnin tavoitteet

Arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista. Tarkoituksena on kannustaa ja ohjata.

Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeisiin.

Arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä tarkastelemaan opetuksen vaikuttavuutta. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto.

Kurssisuorituksen arviointi

Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä.

Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan itsearviointi voidaan ottaa huomioon.

Arvioinnin menetelmistä ja käytänteistä päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa.

Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin.

Muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitapoja voivat olla opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla numeroarviointi, suoritusmerkintä tai sanallinen arviointi. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa.

Kesken olevan kurssisuorituksen merkintätavasta voidaan päättää opetussuunnitelmassa.

Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajan kielelliset vaikeudet tai muut osaamisen osoittamista vaikeuttavat syyt tulee ottaa huomioon arvioinnissa. Opiskelijalla on tällöin mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa.

Opintojen hyväksilukeminen

Sen lisäksi, mitä lukiolaissa on säädetty, tulee opintojen hyväksilukemisella välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa.

Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin.

Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti:

  • Lukioasteikolla 4 eli hylätty on hylätty myös asteikoilla 1–5 ja 1–3.
  • Lukioasteikolla 5 eli välttävä on 1 asteikoilla 1–5 ja 1–3.
  • Lukioasteikolla 6 eli kohtalainen on 2 asteikolla 1–5 ja 1 asteikolla 1–3.
  • Lukioasteikolla 7 eli tyydyttävä on 3 asteikolla 1–5 ja 2 asteikolla 1–3.
  • Lukioasteikolla 8 eli hyvä on 4 asteikolla 1–5 ja 2 asteikolla 1–3.
  • Lukioasteikolla 9 ja 10 eli kiitettävä ja erinomainen ovat 5 asteikolla 1–5 ja 3 asteikolla 1–3.


Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suoritettu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi.

Kunkin kurssin arviointiperusteet selvitetään opiskelijalle kurssin alussa. Arvioinnin yksityiskohdista sovitaan opiskelijoiden kanssa. Opiskelijan suorittaessa kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti tai opetukseen osallistumatta noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita.

Takaisin alkuun

Hyväksytyn ja hylätyn kurssiarvosanan korottaminen

Hyväksytyn kurssiarvosanan (5–9) korottaminen

Hyväksytyn arvosanan korottaminen on mahdollista yhden kerran korotuskokeen yhteydessä. Korotuskoe ei alenna jo saatua arvosanaa.

Ilmoittautuminen on sitova. Myös pelkkä ilmoittautuminen katsotaan korotusyritykseksi. Turhien kokeeseen ilmoittautumisien seurauksena voidaan opiskelijalta evätä korotusmahdollisuus.

Hylätyn kurssiarvosanan korottaminen

Mikäli opiskelija saa kurssista hylätyn arvosanan (4), kurssikoe on suoritettava kyseisen jakson uusintakoepäivänä. Hylätyn kurssiarvosanan parantamiseen voi opettajan ohjeiden mukaan kuulua kokeen lisäksi myös muita näyttöjä.

Puutteellinen kurssi

Mikäli opiskelija ei suorita kaikkia kurssin osa-alueita ja saa todistukseen merkinnän P, tulee puutteellisuudet suorittaa viimeistään kyseisen jakson tai sitä seuraavan jakson uusintakoepäivinä. Suorittamatta jääneet P:t poistetaan.

Takaisin alkuun

Arvostelematta jättäminen

Kurssiarvosanaa ei anneta opiskelijalle, joka ilman hyväksyttävää syytä on poissa oppitunneilta tai muuten selvästi laiminlyö opiskelunsa. Tällöin hänellä ei ole oikeutta osallistua uusintakokeeseen vaan kurssi on suoritettava kokonaan uudelleen.

Takaisin alkuun

Etenemiseste

Jos opiskelija saa luokattomasti toimivassa lukiossa oppiaineen opiskelussa toistuvasti hylättyjä kurssiarvosanoja tai kurssisuoritukset muutoin hylätään, voidaan oppiaineen opiskelun eteneminen tilapäisesti keskeyttää.

Ne perusteet, jotka muodostavat oppiaineen opiskelun etenemisesteen määritetään erikseen ainekohtaisissa arvostelusäännöissä. Kahden hylätyn kurssisuorituksen jälkeen, opiskelija voi mennä seuraavalle kurssille. Tämä kurssi arvostellaan kuitenkin vasta, kun etenemiseste on poistunut.

Takaisin alkuun

Oppiaineen oppimäärän arviointi

Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista.

Soveltavien kurssien kuulumisesta eri oppiaineiden oppimääriin päätetään opetussuunnitelmassa. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät.

Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin.

Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana.

Pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä opinnoista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti:

  • Ei yhtään, jos oppiaineessa on 1–2 kurssia.
  • Yksi, jos oppiaineessa on 3–5 kurssia.
  • Kaksi, jos oppiaineessa on 6–8 kurssia.
  • Kolme, jos oppiaineessa on kursseja 9 tai enemmän.

Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit. Mitään niistä ei voi jälkikäteen poistaa.

Oppiaineen oppimäärään liittyvien muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitavasta päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa.

Takaisin alkuun