Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
Jokaisella oppilaalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti, kun tuen tarve ilmenee.
Kemissä oppimisen ja koulunkäynnin tukea saa ensisijaisesti omassa lähikoulussa. Kun tukea annetaan, siinä voidaan käyttää erilaisia joustavia järjestelyitä. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeen kuuluu muun muassa pedagogista tukea, ohjausta ja oppilashuoltotyötä.
Oppilaan saaman tuen pitää olla systemaattista, ennaltaehkäisevää, joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja sen pitää muuttua tuen tarpeen mukaan. Koulu ja koti suunnittelevat oppilaan tukimuodot yhteistyössä.
Tällä sivulla kerrotaan:
Oppilaan tuen tarpeisiin liittyvissä asioissa oppilas ja huoltaja voivat olla yhteydessä omaan luokanopettajaan tai luokanvalvojaan, opettajiin, opinto-ohjaajaan ja rehtoriin sekä koulukuraattoriin, koulupsykologiin tai kouluterveydenhoitajaan.
Pedagoginen tuki
Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat:
Näistä kolmesta oppilas voi saada kerrallaan vain yhdentasoista tukea. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista.
Yleinen tuki
Yleinen tuki on osa koulun arkea ja se on ensimmäinen keino vastata oppilaan tuen tarpeeseen.
Tukimuotoja ovat esimerkiksi:
- opetuksen eriyttäminen
- joustavat opetusjärjestelyt
- kodin ja koulun yhteistyö
- ohjaus
- tukiopetus
- osa-aikainen erityisopetus
- oppimissuunnitelma
- tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet
- erityiset opetusjärjestelyt
Näitä tukimuotoja voidaan käyttää kaikilla kolmella tuen tasolla sekä yksittäin että samanaikaisesti. Ne täydentävät toisiaan.
Tehostettu tuki
Oppilas saa tehostettua tukea, kun:
- yleinen tuki ei riitä
- oppilas tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai hän tarvitsee samanaikaisesti useita tukimuotoja
Oppilaan tehostettu tuki suunnitellaan kokonaisuutena. Tuki perustuu pedagogiseen arvioon, jonka tekevät oppilas, huoltajat ja opettajat yhteistyössä. Tehostettua tukea saavalle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Se on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä, siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Tehostetussa ja erityisessä tuessa yksi eriyttämisen menetelmä voi olla oppiaineiden erityisten painoalueiden määrittely. Silloin oppilas keskittyy opiskelemaan etenemisen kannalta välttämättömiä sisältöjä.
Erityinen tuki
Erityistä tukea saavat oppilaat, jotka eivät saavuta riittävästi kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteita muulla tavalla. Erityisen tuen tehtävä on auttaa oppilasta suorittamaan oppivelvollisuutensa ja auttaa häntä saamaan pohja opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Erityisessä tuessa oppilaalle annetaan kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea.
Erityisen tuen oppilaalla on yleinen tai pidennetty oppivelvollisuus. Oppilas voi käydä koulua yleisen tai yksilöllistetyn oppimäärän mukaan oppiaineittain. Oppilaalla on oikeus pidennettyyn oppivelvollisuuteen, jos hänen ei ole mahdollista saavuttaa säädettyjä tavoitteita yhdeksässä vuodessa vaikean vammaisuuden tai sairauden vuoksi. Jos opetusta ei voi järjestää oppiaineittain oppilaan vaikean vamman tai sairauden vuoksi, opetus voidaan järjestää toiminta-alueittain.
Erityisen tuen antamisesta pitää tehdä kirjallinen päätös. Sen tekee opetuksen järjestäjä. Ennen päätöksen tekemistä oppilaasta tehdään yhteistyössä pedagoginen selvitys. Erityisen tuen päätöksen jälkeen tehdään henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. Sen pohjana käytetään oppilaasta tehtyä pedagogista selvitystä. HOJKS puolestaan on kirjallinen suunnitelma, jossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tavoitteet, sisällöt, käytettävät opetusjärjestelyt, pedagogiset menetelmät ja oppilaan tarvitsema tuki ja ohjaus. Pidennetyssä oppivelvollisuudessa lapselle tehdään myös päätös erityisestä tuesta.
Oppilaanohjaus
Jokaisen opettajan tehtävä on ohjata oppilasta koulunkäynnissä ja eri oppiaineiden opiskelussa. Ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin ja oppilaalle annettavaan arviointipalautteeseen. Ohjauksen tavoite on vahvistaa oppilaan itseluottamusta, itsearviointitaitoja ja oppimaan oppimisen taitoja sekä kykyä suunnitella tulevaisuuttaan. Ohjauksen näkökulma otetaan huomioon, kun oppilaan tuen tarvetta arvioidaan.
Luokilla 7–9 oppilaanohjaus on oma oppiaine, jonka opettajana toimii opinto-ohjaaja. Oppilaanohjauksen avulla oppilas saa tietoa opiskelun taidoista, valinnaisaineista ja niiden merkityksestä oppimiselle ja tulevaisuudelle. Lisäksi oppilaanohjauksessa oppilas ja huoltaja saavat tietoa eri ammateista sekä jatko-opintomahdollisuuksista. Päättövaiheen ohjauksessa oppilaalle etsitään yhdessä soveltuvia jatko-opintomahdollisuuksia ja selvitetään oppilaan tarvitseman tuen jatkuminen toisella asteella. Ohjaus ja tiedonkulku korostuvat erityisesti opintojen nivelvaiheissa, kuten silloin, kun oppilas siirtyy alakoulusta yläkouluun ja peruskoulusta toiselle asteelle.
Oppilashuolto
Oppilashuolto tukee oppilaan oppimista ja hyvinvointia koulun arjessa sekä edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Oppilashuolto jaetaan yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen oppilashuoltoon.
Yhteisöllinen opiskeluhuolto on ennaltaehkäisevää, moniammatillista ja tukee koko yhteisöä. Jokaisessa koulussa toimii oma oppilashuoltoryhmä. Se suunnittelee, toteuttaa ja arvioi yksikön yhteisölliseen oppilashuoltoon liittyviä asioita. Kaikille kouluille laaditaan joka lukuvuosi rehtorin johdolla koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma.
Yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon kuuluvat kouluterveydenhuolto, psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä monialaisen asiantuntijaryhmän tuki. Yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu aina oppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumukseen.
Kouluterveydenhuolto
Kouluterveydenhuolto jatkaa neuvolassa alkanutta lapsen terveydentilan pitkäaikaisseurantaa. Tarkastuksissa seurataan oppilaan kasvua ja kehitystä, neuvotaan ja tuetaan sitä. Oppilaat saavat tarvitsemansa rokotukset sekä tarvittaessa ohjauksen lääkärin, fysioterapeutin tai muiden asiantuntijoiden vastaanotoille.
Ensimmäisen, viidennen ja kahdeksannen luokan oppilas tapaa sekä terveydenhoitajan että lääkärin. Näiden vuosiluokkien terveystarkastukset ovat siis laajoja, ja niihin kutsutaan myös oppilaan huoltajat. Tapaamisessa voidaan tarvittaessa keskustella perheen tukitoimista. Opettajan palaute oppilaan koulunkäynnistä on osa laajaa terveystarkastusta.
Oppilas voi saapua terveydenhoitajan vastaanotolle ilman ajanvarausta koulukohtaisesti sovittuina aikoina. Näistä vastaanottoajoista ilmoitetaan koulutiedotteessa ja terveydenhoitajan työhuoneen ovessa.
Kouluterveydenhuoltoon ei sisälly varsinainen sairaanhoito lukuun ottamatta koulussa äkillisesti sairastuneiden tai tapaturman uhriksi joutuneiden ensiapua ja hoitoa.
Kouluterveydenhoitaja on koululaisen psyykkisen ja fyysisen terveyden asiantuntija. Hän toimii myös yhdyshenkilönä kodin ja koulun välillä. Terveydenhoitajaan on hyvä ottaa yhteyttä muulloinkin kuin terveystarkastusten lähestyessä, erityisesti koululaisen jaksamiseen ja mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä.
Koululaisten rokotukset
Kouluterveydenhuollossa laitetaan oppilaille erilaisia rokotuksia. Nämä suojaavat esimerkiksi vesirokolta, kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta ja hinkuyskältä. Tytöt saavat HPV- eli papilloomavirusrokotteen.
Kouluterveydenhoitajiin saa yhteyden Wilman kautta.